Yleisiä syitä tutkimukseen lähettämiseen ovat puutuminen, tunnottomuus, kipu ja lihasten heikkous. ENMG-tutkimuksella selvitetään, onko hermoissa tai lihaksissa vaurioita tai toimintahäiriöitä. Häiriön paikantamisen lisäksi saadaan kuva vaurion iästä, vaikeusasteesta ja tarkemmasta tyypistä. Vaurion tyypin tunteminen auttaa ennusteen arvioinnissa.
Tavallisimpia tutkimuksen syitä ovat muun muassa:
- hermopinteet kuten ranteen keskihermon pinnetila eli rannekanavaoireyhtymä
- selkäsairauksien aiheuttamat hermojuurten vauriot (esim. selkärangan välilevyn pullistuma, josta voi seurata jalkoihin säteilevä kipu eli iskiasoire)
- vammoihin liittyvät hermovauriot
ENMG-tutkimuksesta käytetään myös nimiä hermoratatutkimus ja hermo- ja lihassähkötutkimus. Tutkimus tehdään kliinisen neurofysiologian yksikössä.
Tutkimuksen yksityiskohdat saattavat vaihdella eri yksiköiden välillä. Tutustu aina hyvissä ajoin ennen tutkimusta saamaasi potilasohjeeseen.
| Miten valmistaudun ENMG-tutkimukseen? | Ennen tutkimusta saa syödä ja juoda sekä ottaa lääkkeet tavalliseen tapaan, ellei lähettävän lääkärin kanssa ole sovittu lääkityksestä muuta. Edellisenä iltana on suositeltavaa peseytyä hyvin, eikä ihoa saisi tämän jälkeen rasvata. Tutkimus onnistuu paremmin, jos tutkittavan alueen iho on puhdas ja rasvaton. Tutkimukseen tullessa on hyvä pukeutua lämpimästi, sillä mittauksen onnistumiseksi raajojen tulee olla normaalilämpöiset. Jos tarkoituksena on tutkia selkää tai alaraajoja, alimmaiseksi kannattaa pukea lyhytlahkeiset tai lahkeettomat alushousut, sillä pitkälahkeiset vaatteet on riisuttava pois tutkimuksen ajaksi. Tärkeintä on, että tutkittava kohta saadaan helposti paljaaksi. Saat kutsukirjeen yhteydessä tai viimeistään ilmoittautuessasi oirekartan, johon voit kuvata oireet piirtämällä ja värittämällä ne ihmiskehoa esittäviin kuviin. Tämä auttaa lääkäriä osaltaan valmistautumaan tutkimukseen. Jos käytössäsi on verenohennuslääke, kerro siitä tutkimuksen alussa. Kerro myös, jos sinulla on todettu lisääntynyt verenvuotoriski. |
| Mitä ENMG-tutkimuksessa tapahtuu? | Lihasten ja välillisesti myös hermojen toimintaa tutkitaan pistämällä hyvin ohut neulaelektrodi tutkittavaan lihakseen. Lääkäri pyytää välillä jännittämään tutkittavaa lihasta. Lihaksen sähköistä toimintaa mitataan sekä levossa että jännitettäessä Ääreishermojen johtonopeuksia tutkittaessa ihoon (esim. sormeen) kiinnitetään tarraelektrodit. Iholle annetaan pieniä sähkösykäyksiä hermon aktivoimiseksi. Sähkösykäysten voimakkuus riippuu hermon ominaisuuksista, esimerkiksi miten syvällä hermo sijaitsee. Tämän osuuden voi tehdä erikoislääkärin lisäksi myös kliinisen neurofysiologian yksikön hoitaja. Lihasten tutkiminen neulalla ja sähkösykäykset voivat tuntua epämiellyttävältä tai joillakin jopa kivuliaalta. Tutkimuksessa käyneet ovat kuvanneet neulanpistoa hyttysenpistoa muistuttavaksi, mutta kivun kokeminen on yksilöllistä. ENMG-tutkimus kestää yleensä 15-60 minuuttia. Kesto vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon hermoja ja lihaksia tutkitaan. |
| Mitä ENMG-tutkimuksen jälkeen? | Tutkimus ei vaadi erityistä jälkihoitoa. Kliinisen neurofysiologian lääkäri laatii mittaustulosten pohjalta lausunnon. Lääkäri, joka on lähettänyt sinut tutkimukseen, kertoo sinulle tuloksista ja miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa. |
| Onko ENMG-tutkimuksessa riskejä? | Lihastutkimuksessa käytetty ohut mittausneula saattaa joskus aiheuttaa ohimeneviä haittavaikutuksia. Näitä ovat pistokohdan mustelma, paikallinen tulehdus, kipu tai pieni kudosvaurio. Joillakin kroonisesta kivusta kärsivillä heidän tavanomainen kipuoireensa saattaa tilapäisesti korostua tämän tutkimuksen jälkeen noin päivän ajan, mutta tämä on harvinaista. |