Ennen tutkimusta saa syödä ja juoda sekä ottaa lääkkeet tavalliseen tapaan, ellei lähettävän lääkärin kanssa ole sovittu lääkityksestä muuta. Edellisenä iltana on suositeltavaa peseytyä hyvin, eikä ihoa saisi tämän jälkeen rasvata. Tutkimus onnistuu paremmin, jos tutkittavan alueen iho on puhdas ja rasvaton.
Tutkimukseen tullessa on hyvä pukeutua lämpimästi, sillä mittauksen onnistumiseksi raajojen tulee olla normaalilämpöiset. Jos tarkoituksena on tutkia selkää tai alaraajoja, alimmaiseksi kannattaa pukea lyhytlahkeiset tai lahkeettomat alushousut, sillä pitkälahkeiset vaatteet on riisuttava pois tutkimuksen ajaksi. Tärkeintä on, että tutkittava kohta saadaan helposti paljaaksi.
Saat kutsukirjeen yhteydessä tai viimeistään ilmoittautuessasi oirekartan, johon voi kuvata oireet piirtämällä ja värittämällä ne ihmiskehoa esittäviin kuviin. Tämä auttaa lääkäriä osaltaan valmistautumaan tutkimukseen.
Jos käytössäsi on verenohennuslääke (Marevan, Pradaxa tai Primaspan) kerro siitä tutkimuksen alussa. Kerro myös, jos sinulla on todettu lisääntynyt verenvuotoriski.
ENMG-tutkimukseen sisältyy usein kaksi osaa. Ensinnäkin ääreishermojen johtonopeuksia tutkittaessa ihoon (esim. sormeen) kiinnitetään tarraelektrodit. Iholle annetaan pieniä sähkösykäyksiä hermon aktivoimiseksi. Sähkösykäysten voimakkuus riippuu hermon ominaisuuksista, esimerkiksi miten syvällä hermo sijaitsee.
Lihasten ja välillisesti myös hermojen toimintaa tutkitaan pistämällä hyvin ohut neulaelektrodi tutkittavaan lihakseen. Lääkäri pyytää välillä jännittämään tutkittavaa lihasta. Lihaksen sähköistä toimintaa mitataan sekä levossa että jännitettäessä.
ENMG-tutkimuksen sähköosuuden voi tehdä erikoislääkärin lisäksi myös kliinisen neurofysiologian yksikön hoitaja.
Sähkösykäykset ja lihasten tutkiminen neulalla voivat tuntua epämiellyttävältä tai joillakin jopa kivuliaalta. Tutkimuksessa käyneet ovat kuvanneet neulanpistoa hyttysenpistoa muistuttavaksi, mutta kivun kokeminen on yksilöllistä. Tutkimusta ei kannata liiemmin jännittää etukäteen.
ENMG-tutkimus kestää yleensä 15-60 minuuttia. Kesto vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon hermoja ja lihaksia tutkitaan.
Tutkimus ei vaadi erityistä jälkihoitoa. Kliinisen neurofysiologian lääkäri tekee mittaustulosten pohjalta lausunnon, joka lähetetään eteenpäin sinua hoitavalle lääkärille. Hoitava lääkärisi kertoo sinulle tuloksista ja siitä, miten hoitoa jatketaan. Ota yhteyttä hoitavaan yksikköön, mikäli sinulla ei ole tiedossa vastaanotto- tai soittoaikaa.
Lihastutkimuksessa käytetty ohut mittausneula saattaa joskus aiheuttaa ohimeneviä haittavaikutuksia. Näitä ovat pistokohdan mustelma, paikallinen tulehdus, kipu tai pieni kudosvaurio. Joillakin kroonisesta kivusta kärsivillä heidän tavanomainen kipuoireensa saattaa tilapäisesti korostua tämän tutkimuksen jälkeen noin päivän ajan, mutta tämä on harvinaista.