Säteily voi olla ionisoimatonta tai ionisoivaa. Ionisoimatonta säteilyä hyödynnetään esimerkiksi matkapuhelimissa ja mikroaaltouuneissa.
Ympäristössämme on myös ionisoivaa säteilyä, jota tulee avaruudesta, maaperästä, ilmasta, juomavedestä, ruuasta ja omasta kehostamme. Tätä kutsutaan luonnon taustasäteilyksi.
Luonnossa esiintyy ionisoivaa säteilyä riippumatta ihmisen toimista. Esimerkiksi vuonna 2018 suomalaisten saama keskimääräinen efektiivinen annos oli yhteensä 5,9 millisieverttiä (mSv).
Kuva: Eri säteilylähteiden osuus siitä keskimääräisestä ionisoivan säteilyn annoksesta, jonka suomalaiset saavat vuosittain (Lähde: Säteilyturvakeskus).
Röntgentutkimusten säteily
Röntgensäteily on ionisoivaa säteilyä, jota käytetään tavanomaisissa röntgentutkimuksissa (kuten raajojen luiden ja keuhkojen kuvauksessa), läpivalaisututkimuksissa (kuten ruokatorven, virtsarakon tai peräsuolen kuvauksessa) ja tietokonetomografia- eli TT-tutkimuksissa.
Röntgensäteilyä voidaan käyttää myös joidenkin lääketieteellisten toimenpiteiden yhteydessä, kuten verisuonten pallolaajennuksessa.
Myös isotooppitutkimuksissa ja -hoidoissa käytetään ionisoivaa säteilyä. Tutkimuksissa käytettävää säteilyä kutsutaan gammasäteilyksi. Hoidoissa käytettävä säteily on alfa- tai beetasäteilyä.
Katso video: Säteilyturvallisuuden ABC, Mitä säteily on? Videon on tuottanut OYS ja siinä on tekstitykset suomeksi ja ruotsiksi.