Säteilyn mahdolliset haittavaikutukset

Säteily voi aiheuttaa vaurioita soluun. Soluvaurion kannalta ei ole merkitystä, onko kyseessä luonnon taustasäteily vai keinotekoinen säteily, kuten röntgensäteily.  ​​​​​Haittavaikutuksia on kahdenlaisia: satunnaisia ja suoria vaikutuksia.

​​​​Kuvituskuva


​Satunnaiset haittavaikutukset

Satunnaiset haittavaikutukset aiheutuvat sattumanvaraisesta muutoksesta yhdessä solussa. Kudoksissa tapahtuu muutenkin solujen muutoksia, joita elimistö pystyy korjaamaan.

Tärkein säteilytutkimuksiin tai säteilyä käyttäviin toimenpiteisiin liittyvä satunnainen haitta on pieni syöpäriski. Säteilytutkimukset aiheuttavat hyvin pienen tilastollisen lisäriskin yleiseen syöpäsairastuvuuteen.

Suomalaisten riski kuolla syöpään muista kuin säteilystä johtuvista syistä on 1:5 (yksi ihminen viidestä), toisin sanoen noin 20 % väestöstä menehtyy syöpään jossain elämänsä vaiheessa.


​​​Video: Säteilyturvallisuuden ABC, video-opas potilaille ja omaisille. Osa 3: Voiko kuvantamistutkimusten säteilystä olla haittaa?​​​


Eri tutkimusten säteilyannoksia ja arvioitu riski

Alla olevasta taulukosta (klikkaa kuvaa) löydät tietoa tutkimuksista, niiden säteilyannoksesta ja säteilyn aiheuttaman riskin todennäköisyydestä.

Mahdolliseen säteilyn aiheuttamaan syöpäriskiin vaikuttaa tehty tutkimus, sen aiheuttama säteilyannos ja tutkittavan ominaisuudet. Säteilytutkimuksesta yksittäiselle potilaalle aiheutuvaa syöpäriskiä ei pystytä tarkasti arvioimaan.

Tietoa säteilytutkimuksista, niiden säteilyannoksesta ja säteilyn aiheuttaman riskin todennäköisyydestä

Yleensä suomalaisen riski kuolla syöpään ~ 1:5 (20%)

Selityksiä taulukossa käytetyille termeille:

  • Efektiivinen annos: suure, joka kuvaa ionisoivan säteilyn aiheuttamaa terveydellistä kokonaishaittaa huomioiden säteilyherkät elimet
  • Luonnon taustasäteily: ionisoivaa säteilyä, joka on peräisin ympäristöstä (esim. avaruus, maaperä)
  • Todennäköisyys: Luvut kertovat tilastollisesta lisäriskistä. Yksittäisen potilaan ​riskiä ei voida arvioida tarkasti.

Vertailuna: Neljän tunnin lentomatka 10 km korkeudessa aiheuttaa 0,02 mSv annoksen säteilyä.

Ylimääräiseen syöpäriskiin vaikuttaa tutkittavan ikä. Lapsuudessa

saatu säteily aiheuttaa suuremman lisäriskin kuin vastaava säteilyannos aikuisiässä. Pienellä lapsella riski on noin kolminkertainen ja 90-vuotiaalla noin kolmasosa 30-vuotiaaseen verrattuna. Lasten lisäriski on kuitenkin hyvin pieni.

Myös yksilöiden säteilyherkkyydessä on eroja, ja naiset ovat miehiä herkempiä säteilyn haitoille. Lisäksi eri kudosten ja elinten säteilyherkkyys vaihtelee.

Suorat haittavaikutukset

Suorilla haittavaikutuksilla tarkoitetaan säteilyn aiheuttamaa kudosvauriota. Matalilla säteilyannoksilla ei synny kudosvaurioita, esimerkiksi mitkään kuvantamisen säteilytutkimukset eivät aiheuta suoria haittavaikutuksia.

Kuitenkin vaativasta ja pitkäkestoisesta säteilytoimenpiteestä saattaa joskus aiheutua esimerkiksi ihon punoitus. Näistä epätodennäköisistä vaikutuksista kerrotaan erikseen.

Mikäli tiedät (tai epäilet) olevasi raskaana, olet tulossa kuvantamisen tutkimuksiin ja säteilynkäyttö mietityttää, tutustu osioomme Raskaana tutkimuksiin​.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Lisätietoa