Syövälle haluttiin luoda oma opas, sillä vaikka sairaus on hyväennusteinen, hoito on monimutkaista ja siihen liittyy erikoisia hoitomuotoja, kuten radiojodille herkistävä vähäjodinen ruokavalio.
Oppaaseen on kerätty kattavasti tietoa hoidon eri vaiheista aina diagnoosivaiheen kaulan ultraäänitutkimuksesta parantuneen syövän seurantaan. Lisäksi käsitellään kilpirauhassyöpää yleisesti ja sairauden vaikutusta raskauteen ja imetykseen.
Diagnoosivaiheeseen opas tarjoaa tietoa muun muassa siitä, milloin potilas tulee lähettää ultraäänitutkimukseen, ja milloin ottaa ohutneulanäyte. Sairaanhoitajat voivat hyödyntää opasta antaessaan potilasneuvontaa, ja kirurgit puolestaan saavat tietoa siitä, miten hoito jatkuu leikkauksen jälkeen. Tämä on hyödyllistä, sillä myös kirurgit saavat potilailta jatkohoitoon liittyviä kysymyksiä.
Terveyskeskuksissa opasta voidaan hyödyntää, kun potilaan seuranta siirtyy perusterveydenhuollon piiriin.
Työryhmässä ammattilaisia ympäri Suomen
Oppaan rakentaminen alkoi syksyllä 2016, kun osastonylilääkäri Hanna Mäenpää HUSin Syöpäkeskuksesta huomasi, että eri puolilla Suomea työstettiin erillisiä ohjeita kilpirauhassyövän hoitoon. Mäenpää ajatteli, että ammattilaiset pitäisi kerätä yhteen ja tuottaa yksi yhteinen ohjeisto.
Lopulta oppaan rakensi reilun 40 ammattilaisen ryhmä, johon kuului kirurgeja, onkologeja, endokrinologeja, radiologeja, patologeja ja isotooppilääkäreitä kaikista yliopistosairaaloista. Mukana oli myös fyysikoita, jotka laativat opasta varten valtakunnalliset säteilysuojeluohjeet. Opas valmistui marraskuussa 2017 ja sitä päivitetään edelleen hoidon kehittyessä.
- Oppaasta on tullut runsaasti positiivista palautetta. Erityisesti on arvostettu sitä, että näin suuri asiantuntijaryhmä on päässyt yhteisymmärrykseen siitä, miten näitä syöpiä Suomessa hoidetaan, Mäenpää sanoo.
Tästä kilpirauhasen syöpä-oppaaseen.