Omapolulta löytyvien digihoitopolkujen hyötylaskelmassa vertailtiin HUS digihoitopolkujen, kuten diabetes-, epilepsia-, mitraaliläppäleikkaus-, terveyslaihdutusvalmennus-, IVF-hoito- ja kotihemodialyysihoitopolun ja perinteisesti toteutettujen hoitopolkujen vaikuttavuutta toiminnallisesti ja taloudellisesti. Pohjana käytettiin HUSin kustannus- ja potilasmäärälaskelmia sekä ennustetta kunkin potilasryhmän kasvusta. Lisäksi huomioon otettiin ammattilaisten syvähaastattelut hoitopoluista ja uusimmat lääketieteelliset artikkelit vaikuttavuudesta. Vaikuttavuusraportin mukaan Terveyslaihdutusvalmennuksesta voidaan vuonna 2023 arvioida tulevan kustannushyötyjä 2.1 miljoonaa verrattuna perinteiseen vaikean lihavuuden hoitoon. Vuoteen 2026 mennessä kumulatiivisten kustannushyötyjen lasketaan olevan 10.4 miljoonaa euroa. Terveyslaihdutusvalmennuksen toteutetaan täysin verkkovalmennuksena, joten lähetteen ko. hoito- ohjelmaan voisi saada sote-keskuksista eri puolilta Suomea.
Digihoitopolut vastauksena hoidon saatavuuteen
Potilaiden lihavuuden hoitoa toteuttavat tiimit erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa ovat pieniä ja niiden resurssit vastata hoidon tarpeeseen ovat riittämättömät. Terveyslaihdutusvalmennus vastaa tähän tarpeeseen: Sitä hyödyntäen ammattilaisilla voi olla jopa yli kuusinkertainen määrä potilaita hoidossa verrattuna perinteiseen vaikean lihavuuden hoitoon. Tieteellinen tutkimus osoittaa terveyslaihdutusvalmennuksen olevan vaikuttava hoitomuoto. Perinteisellä hoidolla perusterveydenhuollossa HUS-alueella voidaan hoitaa arvioilta 30 potilasta viikossa, samassa ajassa digitaalisella Terveyslaihdutusvalmennuspolulla voidaan tavoittaa jopa 200 potilasta. Terveyslaihdutusvalmennuksen tuottama ajansäästö ja alemmat työvoimakustannukset ovat merkittäviä. - Terveyslaihdutusvalmennuspolun laskelmat osoittavat, että hyvinvointialueilla kannattaisi panostaa myös valtakunnallisia hoitosuosituksia noudattavan Diabetespolun laajempaan käyttöönottoon potilaiden hoidossa. Se lisäisi hoidon saatavuutta ja monikertaisi kustannushyödyt: mitä enemmän palvelulla on käyttäjiä, sitä pienemmiksi kustannukset per potilas muodostuvat ja sitä enemmän digihoitopolku tehostaa terveydenhoitojärjestelmää, kehittämispäällikkö Jaana Kotila HUS Tietohallinnosta toteaa. Kotilan mukaan Pohjois-Suomen yhteistyöalueella sepelvaltimotautipotilaiden perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluketjun toteuttaminen digiavusteisesti on hyvä esimerkki diabeteksen hoidon potentiaalista.
Hoitopolkujen digiratkaisujen arviointi pitkäjänteiseksi
Tietojohtamisesta on tullut sosiaali- ja terveydenhuollossa entistäkin tärkeämpää. Hoitokokonaisuuksien ja –polkujen tuotantotehokkuutta olisi seurattava pitkäjänteisesti yhteistyössä hyvinvointialueiden perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. -Jotta digipolkujen hyödyt konkretisoituvat, digitaalisten polkujen perustamisessa pitäisi keskittyä ennakoitavissa oleviin resurssi- ja kustannushyötyihin heti alussa ja myös toiminnanmuutokseen läpivientiin olisi panostettava, toteaa HUS Tietohallinnon sähköisten asiointipalveluiden vastuuyksikköryhmäjohtaja Sirpa Arvonen.
Miten laskelmat toteutettiin?
HUSin digihoitopolkujen taloudellista vaikuttavuutta arvioitiin yhteistyössä tulosyksikköjen, Tietohallinnon ja KPMG:n asiantuntijoiden kanssa. HUS Diabetes-, epilepsia-, mitraaliläppäleikkaus-, terveyslaihdutusvalmennus-, IVF-hoito- ja kotihemodialyysihoitopoluista vastuussa olevien HUSin tulosyksiköiden johtoa ja ammattilaisia haastateltiin sekä analysoitiin ko. potilasryhmän hoitopolkuun liittyvää dataa. Pohjana käytettiin HUSin kustannus- ja potilasmäärälaskelmia. Lisäksi huomioon otettiin ammattilaisten syvähaastattelut hoitopoluista ja uusimmat lääketieteelliset artikkelit vaikuttavuudesta. Laskelmat tehtiin kolmessa kohtaa polun elinkaarta: ennen polun rakentamista, pilotin jälkeen ja polun oltua käytössä 1-3 vuotta.