Siirry sivun sisältöön

Hyvinvointialueilla myönteisiä kokemuksia Tulppa-verkkovalmennuksesta

Tulppa-verkkovalmennus tukee elämäntapamuutoksissa sydänsairastuneita ja henkilöitä, joilla on riski sairastua, sekä tarjoaa vertaistukea. Verkkovalmennus toimii Terveyskylän Omapolulla.

Julkaistu 28.5.2024 klo 11.04

Tulppa-kuntoutus on Sydänliiton suunnittelema kuntoutus henkilöille, joilla on sepelvaltimotauti, muu valtimosairaus tai useita valtimosairauksien riskitekijöitä. Tulppa-kuntoutusta on tarjolla sekä ryhmäkuntoutuksena terveyskeskuksissa että Tulppa-verkkovalmennuksena, joka toimii Terveyskylän Omapolulla. 

Tulppa-verkkovalmennusta on tällä hetkellä tarjolla kahdella hyvinvointialueella: Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella eli Pohteessa verkkovalmennus aloitettiin helmikuussa 2022 ja Pohjois-Savossa saman vuoden syyskuussa. 

Pohteessa aloittaa vuosittain kymmenen ja Pohjois-Savossa kolmesta neljään verkkovalmennusryhmää. Pohteessa tammikuussa 2023 aloittaneessa ryhmässä oli 21 potilasta, joista kaikki eivät kuitenkaan osallistuneet valmennukseen aktiivisesti. Pohjois-Savossa potilaita on ollut 10–12 per ryhmä. 

Kummallakin hyvinvointialueella on kuntia, joissa on tarjolla myös kasvokkaista Tulppa-kuntoutusta, mutta kaikissa kunnissa sitä ei ole saatavilla. 

Verkkovalmennus tukee potilasta elämäntapamuutoksessa 

Potilaat ovat kokeneet valmennuksen tiedon monipuoliseksi ja kattavaksi ja olleet tyytyväisiä, että tietoon voi tutustua rauhassa omaan tahtiin. Verkkovalmennus kestää kuusi kuukautta. 

- Moni kokee, että on valmennuksen tukemana saanut tehtyä elämäntapamuutoksia. Valmennus myös tarjoaa matalan kynnyksen yhteyden terveydenhuoltoon verrattuna esimerkiksi siihen, että pitäisi soittaa poliklinikalle, sanoo sairaanhoitaja Maria Tervonen OYS Sydänsairauksien yksiköstä Pohteesta. Tervonen toimii Pohteessa verkkovalmennuksen pääkäyttäjänä. 

Olennainen osa valmennusta ovat Teamsin avulla järjestettävät ryhmätapaamiset, joissa osallistujat pääsevät vaihtamaan ajatuksia keskenään ja Sydänliiton vertaistukijan kanssa. 

- Ryhmätapaamisten tarkoitus on saada aikaan keskustelua ja antaa vertaistukea. Meillä on ollut tapaamisissa osallistujia samasta kunnasta, jolloin osallistujat ovat voineet vinkata toisilleen kunnan palvelutarjonnasta, esimerkiksi miten kunnassa toimii sydänryhmä, kertoo fysioterapeutti Tarja Sahlström Pohjois-Savon hyvinvointialueelta. Sahlström toimii Tulppa-verkkovalmentajana. 

Osalla potilaista on ollut teknisiä haasteita erityisesti ryhmätapaamisiin liittymisessä. Verkkovalmennukseen osallistuminen vaatiikin potilaalta perustason digitaitoja ja soveltuvia laitteita. Kaiken kaikkiaan potilailta valmennuksesta saatu palaute on ollut pääasiassa myönteistä. 

Verkkovalmentajan työ vaatii ja palkitsee 

Verkkovalmentajan työ on hyvin erilaista verrattuna sairaanhoitajan tai fysioterapeutin työhön sairaalassa. Valmentajalla täytyy olla vankka sepelvaltimotautiin liittyvä osaaminen ja ymmärrys potilaan hoitoketjusta. Lisäksi tarvitaan selkeää ulosantia ja intoa ja valmiuksia potilaiden etäohjaamiseen. Verkkovalmentajan pitää kyetä motivoimaan asiakkaita, joita hän ei tunne kovin hyvin eikä ehkä koskaan tapaa kasvotusten. Toisaalta valmennuksessa saattaa olla potilaita, joita valmentaja on kohdannut aiemmin kliinisessä työssään esimerkiksi sairaalassa. 

- Valmentajana on ihanaa kuulla, miten potilailla on mennyt toimenpiteiden jälkeen. Välillä muistan hoitaneeni jotakuta valmennuksessa olevaa tai potilas muistaa, että olen hoitanut häntä. Tästä tulee jatkumoa myös potilaalle, Tervonen sanoo. 

Verkkovalmentajaksi haluavan ei tarvitse olla digivelho, vaan normaalit digitaidot ja motivaatio opetella järjestelmän käyttö riittävät. Valmentaessa digitaidot kehittyvät usein huomaamatta. 

- Etäohjaukset ovat tulleet jäädäkseen ja tulevaisuudessa niitä on varmasti entistä enemmän. Kannustan sekä ammattilaisia että asiakkaita suhtautumaan etäohjaukseen positiivisesti. Vaikka aluksi voi tuntua kankealta, uskon että tulevaisuudessa etäohjaukset voivat auttaa jonojen purkamisessa, jotta potilaat saisivat palvelua ja kuntoutusta nopeammin, Sahlström kiteyttää. 

Hyvinvointialueen kannalta Tulppa-verkkovalmennuksen keskeinen hyöty on, että potilas saa siitä laajan materiaalin ja tuen elämäntapamuutokseen. Sepelvaltimotaudin hoitoajat sairaalassa ovat usein lyhyitä, jolloin kattavan ohjauksen antaminen potilaalle voi olla vaikeaa. Valmennukseen osallistuminen ei ole paikkasidonnaista, joten potilaiden ei tarvitse matkustaa mahdollisesti pitkiäkin matkoja voidakseen osallistua Tulppa-kuntoutukseen. 

Tulppa-verkkovalmennuksen ryhmätapaamiset Pohteessa 

Ohessa avataan ryhmätapaamisten aikataulua ja sisältöä Pohteessa. Ryhmätapaamisten toteuttamisessa voi olla pieniä eroja hyvinvointialueiden välillä, esimerkiksi tapaamisia voidaan järjestää hieman erilaisella rytmillä. 

  • Ensimmäinen ryhmätapaaminen järjestetään 2–3 viikkoa ryhmän aloittamisen jälkeen. Tapaamisessa ovat mukana sairaanhoitaja, fysioterapeutti, Sydänliiton vertaistukija ja joskus ravitsemusterapeutti. Tapaamisen alussa kerrotaan yleisesti verkkovalmennuksesta ja sen kulusta. Ammattilaiset ja vertaistukija esittäytyvät ja kuntoutujia kannustetaan kertomaan oma tarinansa. Myös vertaistukihenkilö jakaa oman tarinansa.  

  • Toinen tapaaminen pidetään 6–7 viikon kohdalla teemalla ”Liikkumalla sydänterveyttä”. Tapaamisessa käydään läpi liikuntasuosituksia, ja vertaistukija kertoo liikkumisesta. Fysioterapeutilta voi kysyä mieltä askarruttavista asioista.  

  • Kolmen kuukauden kohdalla ravitsemusterapeutti pitää ryhmätapaamisen, jonka teema on ”Syömällä sydänterveyttä”.  

  • Puoli vuotta aloittamisen jälkeen järjestetään päätöstapaaminen, jossa muun muassa kerrataan hoitosuosituksia, vastataan potilaita askarruttaviin, esimerkiksi arkielämään liittyviin kysymyksiin ja keskustellaan valmennuksesta. Samalla kerätään suullista palautetta valmennuksesta. 

Terveyskylän palvelut sote-uudistuksen tukena 

Hyvinvointialueet voivat hyödyntää Terveyskylän palveluita monipuolisesti ja saumattomasti osana oman alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Terveyskylän palveluita kehitetään yhteistyössä Suomen yliopistosairaaloiden kanssa. HUS toimii Terveyskylän palveluiden ICT- palveluiden tuottajana. Tutustu miten Terveyskylä voi vastata tarpeisiinne.