Terveydenhuollon sähköisiin asiointipalveluihin kuuluu muun muassa seuraavia palveluita:
- Ajanvaraus
- Laboratorio- ja kuvantamistutkimustulosten katselu
- Reseptin uusimispyynnöt
- Lomakkeiden täyttäminen
- Chatbotit
Sähköisiin asiointipalveluihin kirjaudutaan pääsääntöisesti vahvalla tunnistautumisella eli verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla. Sähköiseen asiointiin ei sellaisenaan liity samanaikaista terveydenhuollon ammattilaisen työpanosta, kuten vastaanottoja tai keskustelua.
Esimerkiksi Kanta-palvelut ovat verkkopalvelu sähköiseen asiointiin kaikille Suomen kansalaisille. Omakannasta voitkin nähdä omat terveystietosi ja reseptisi ja muun muassa uusia reseptejä. Myös potilasportaalit Maisa (käytössä HUS-alueella) ja OmaTays (käytössä Taysin asiakkaille) ovat sähköisen asioinnin kanavia. Lisäksi automaattiset chatbotit ovat osa sähköisiä asiointipalveluita, joita myös Terveyskylä tarjoaa. Ne ovat automaattisia "robotteja", eikä niihin ei tarvitse kirjautua. Niitä voi käyttää kätevästi esimerkiksi toimipisteen aukioloaikojen selvittämiseen ja tiedon nopeaan etsimiseen.
Terveydenhuollon sähköiset asiointipalvelut ovatkin verrattavissa sähköiseen asiointiin vaikkapa vero.fi-palvelussa, josta voi katsoa omia verotietoja ja tilata uuden verokortin.
Terveyden etähoito ja omahoito liittyvät sananmukaisesti terveyden hoitamiseen.
Etähoito tarkoittaa terveyden hoitamista vuorovaikutteisesti terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, mutta sanamukaisesti etänä. Usein monet asiat on mahdollista ja vaivattomampaa hoitaa etänä, jolloin asiakkaan ei tarvitse myöskään matkustaa erikseen terveydenhuollon toimipisteisiin, mikä helpottaa myös arjen suunnittelua.
Etähoitoa voi toteuttaa esimerkiksi ammattilaisen etävastaanotolla tai vaikkapa Terveyskylän digihoitopolkuja käyttäen. Etähoitoa hyödynnetään usein rinnakkain perinteisen terveydenhuollon osana, jolloin asiakkaalla voi olla myös etähoidon lisäksi perinteisiä tapaamisia terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Etähoitoon voi kuulua myös kyselyiden ja harjoitusten itsenäistä tekemistä, mitä ammattilainen hyödyntää hoidon suunnittelussa ja seurannassa.
Asiakkaalla on etähoidon myötä usein mahdollista edistää omaa terveyttään aktiivisemmin ja joustavammin ja ottaa siitä myös enemmän vastuuta hyvinvoinnistaan. Esimerkiksi digihoitopolkujen sisältämä tieto on luettavissa vuorokauden ympäri, jolloin materiaaliin on helppo palata missä ja milloin vain ilman, että ammattilaiseen tarvitsee ottaa yhteyttä.
Omahoito e-terveyspalveluiden osana tarkoittaa oman terveytesi edistämistä itsenäiseen hoitoon suunniteltujen palveluiden, kurssien ja ohjeistusten mukaan. Omahoitoa voi toteuttaa itse omalla ajallaan, ja se tapahtuu ilman hoitosuhdetta terveydenhuollon ammattilaiseen.
Esimerkiksi avoimissa Terveyskylän omahoito-ohjelmissa kuka vain voi suunnitelmallisesti kehittää ruokailutottumuksiaan terveellisemmiksi, lopettaa tupakoinnin ohjelman tukemana sekä käydä verkkokurssin liikunnan aloittamiseksi. Lisäksi oirearviot ja oirenavigaattorit ovat osa omahoidon palveluita. Ne ohjaavat sinut tarvittaessa hakeutumaan ammattilaisen arvioitavaksi.
E-terveyspalvelut tarjoavat ajantasaista tietoa niin terveydestä ja hyvinvoinnista kuin sairauksista ja niiden ennaltaehkäisystäkin. Tieto voi olla kaikille avointa, tai sen lukeminen voi vaatia kirjautumisen, mikäli se kuuluu osaksi sairauden hoitoa. Tietoa voidaan tarjota myös kuvien ja videoiden muodossa.
Esimerkiksi Terveyskylä, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (THL) ja Duodecimin ylläpitämä Terveyskirjasto tarjoavat monipuolisesti avointa tietoa kansalaisille. Koska kaikissa näissä palveluissa tieto on ammattilaisten tuottamaa ja perustuu tieteellisiin tutkimustuloksiin, on saamasi informaatio varmasti luotettavaa. Lisäksi siihen pääsee käsiksi mistä ja milloin vain internetin välityksellä, joten tieto on aina saatavillasi.