Terveyskylän Omapolku-palvelukanavalla sijaitsevat digihoitopolut sisältävät hoitoon liittyvää tietoa, kyselyitä, harjoituksia ja ohjeita, jotka joko täydentävät tai korvaavat perinteisiä vastaanottokäyntejä. Digihoitopolkuja laaditaan moniammatillisessa tiimissä, jossa on mukana kliinisiä ja teknisiä asiantuntijoita sekä potilaiden edustajia.
Sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteri ja ammatillinen opettaja Tiina Marttila tarkasteli hyvinvointiteknologian ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) opinnäytetyössään digihoitopolkujen laatimisen parhaita käytäntöjä. Huomioita hyödynnetään, kun TerveyskyläPRO-palvelussa oleva, kliinisiä ammattilaisia polun suunnittelussa tukeva Digihoitopolun aloitusvalmennus päivitetään.
Opinnäytetyön pohjana on vankka käytännön kokemus - Marttila toimi kolme vuotta HUS Tietohallinnossa kehittäjänä tukien digihoitopolkujen rakentajia. Aihe nousi palautekyselystä, jossa potilaat toivoivat poluille lisää selkeyttä ja ammattilaiset tukea polkujen laadintaan.
Asiakassegmentointi auttaa täsmentämään polkua
Marttila korostaa, että koska digipalveluiden keskeyttämisprosentit ovat suuria, potilaan motivaation ylläpitämiseen tulee kiinnittää huomiota:
- Jatkamismotivaatiota tukevat digipolkujen riittävän pitkä kesto ja vuorovaikutteisuus. Potilaan tulee myös saada muistutuksia eri polun eri osien suorittamisesta ja palautetta tehdyistä tehtävistä, Marttila tiivistää.
Jokaisen polun tekemiseen tulee ottaa polun käyttäjät mukaan. Kokeneetkaan ammattilaiset eivät voi arvioida potilaiden tarpeita riittävän tarkasti. Ideavaiheessa ideaa tulee testata ja kehittää asiakkaan kanssa ja seuloa toteutuskelpoisimmat.
-Asiakkaiden segmentointiin kannattaa panostaa. Polun kohderyhmät tulisi miettiä tarkkaan polun suunnitteluvaiheessa: ketä polulla palvellaan, ja millaista tietoa he tarvitsevat kussakin vaiheessa. Tietyn sairausryhmän potilaita ei voi ajatella yhtenäisenä joukkona, jolla on samat tarpeet, Marttila korostaa.
Palvelumuotoilun menetelmiä tulisi käyttää digihoitopolun tekemisessä.
Ammattilaisille tulee tarjota riittävä tuki digipalvelun tekemiseen ja käyttöön, sillä digitaaliset palvelut vaativat osaamista, jota ei terveydenhuoltoalan opinnoissa opeteta.
Marttilan konkreettinen kehitysehdotus on, että luotaisiin rakenteita, joilla digihoitopolun tekijä saisi helposti Lean- ja palvelumuotoiluosaajan mukaan polun kehittämiseen.
Palvelujen tekemisen resursoinnissa ja käytännöissä kannattaa myös miettiä sitä, kuka tekee ja mitä. Kliinisen ammattilaisen tulisi voida keskittyä sisällöllisiin ja potilaan hoitoon liittyviin asioihin ja projekteihin, ohjelmistokehitykseen ja lääkinnällisiin laitteisiin perehtyneiden omaan tonttiinsa.
Tärkeää on myös digihoitopolun laatimisen jälkeen pitää huolta siitä, että digihoitopolku jalkautetaan vakiintuneeseen toimintaan. Tässä digihoitopolkua kehittävällä työryhmällä ja yksikön johdolla on suuri vastuu.
TerveyskyläPRO-palvelussa olevaa Digihoitopolun aloitusvalmennus päivitetään ja siinä hyödynnetään opinnäytetyön havaintoja. Valmennus julkaistaan uudistettuna kevään 2023 aikana.
Tutustu Tiina Marttilan opinnäytteeseen Tampereen ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian tutkinto-ohjelmassa.