Tutkimuksessa vertailtiin HUSin korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan nielurisapotilaiden eri hoitopolkujen kustannuksia ja polkujen vaatimia henkilöstöresursseja. Kustannuksia ja resurssitarvetta tarkasteltiin neljästä näkökulmasta, jotka olivat
- hoitopolun kustannus kunnalle
- hoitopolun kustannus erikoissairaanhoidon poliklinikalle
- potilasmaksut
- hoitopolun vaatima lääkäriresurssi.
Nielurisatulehdus on bakteerin tai viruksen aiheuttama infektio. Jos potilaalla on toistuvia tai kroonisia nielurisatulehduksia, yksi hoitovaihtoehto on nielurisaleikkaus.
Nielurisapotilaita on hoidettu poliklinikalla kolmella erilaisella hoitopolulla.
- Perinteisessä poliklinikkamallissa lähetteen saanut potilas käy vastaanottokäynnillä, jolla hän saa tietoa nielurisatulehduksista ja niiden hoitomahdollisuuksista.
- Niin sanotussa etävastaanottomallissa lähetteen saaneelle potilaalle lähettiin ensin infopaketti sähköpostilla. Tämän jälkeen lääkäri soitti potilaalle, keskusteltiin hoitomahdollisuuksista ja tehtiin leikkauspäätös.
- Kolmas malli on digihoitopolku. Digihoitopolulla potilas saa tietoa nielurisatulehduksista ja hoitomahdollisuuksista. Tiedon perusteella potilas päättää, haluaako hän nielurisaleikkauksen. Leikkaukseen päätynyt potilas saa polulta ohjeet leikkaukseen tuloon ja toipilasaikaan ja täyttää polulla esitietokaavakkeen.
Etävastaanottomalli korvattiin digihoitopolulla joulukuussa 2021 ja eri mallien vaikutuksia verrattiin toisiinsa.
Tutkimuksen tulokset
Digihoitopolku oli selvästi etävastaanottomallia kustannustehokkaampi kaikissa neljässä kategoriassa. Polku oli kunnalle 12,6 prosenttia edullisempi kuin etävastaanottomalli. Poliklinikalle digihoitopolun kustannukset olivat jopa 58,8 prosenttia pienemmät kuin etävastaanottomallin kustannukset. Myös potilasmaksut olivat digihoitopolulla selvästi pienemmät. Moni digihoitopolulla asioinut ei itse asiassa saanut laskua lainkaan, sillä polun käyttö on potilaalle maksutonta. Etävastaanottomallissa lääkäri käytti yhtä potilasta kohden aikaa keskimäärin 30,17 minuuttia, kun digihoitopolulla riitti 19,52 minuuttia.
Perinteisen poliklinikkamallin digihoitopolku voitti kolmessa kategoriassa. Polku oli edullisempi poliklinikalle, potilasmaksut olivat selvästi pienempiä ja lääkärin käyttämä aika potilasta kohden oli lyhyempi.
Suorien kustannusvaikutusten lisäksi digihoitopolulla on myös muita hyötyjä. Koska polkua käyttävän potilaan ei tarvitse käydä vastaanottokäynnillä, hänelle ei aiheudu sen vuoksi mahdollista työpoissaoloa. Lisäksi potilas säästää matkakuluissa.
Digihoitopolulla potilaat voivat palata tarvitsemaansa tietoon, esimerkiksi toipumiseen liittyviin ohjeisiin, mikä saattaa vähentää leikkauksen jälkeisten vastaanottokäyntien tarvetta.
- Tutkimuksen perusteella digihoitopolku säästi potilailla ja henkilökunnalla sekä aikaa että resursseja, tiivistää tutkimuksen antia korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Morag Tolvi.
Tutkimuksen ovat kirjoittaneet lääketieteen kandidaatti Oskari Hakanen Helsingin yliopistosta, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Morag Tolvi HUSista ja tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki Helsingin yliopistosta. Tutkimus on julkaistu American Journal of Otolaryngology -julkaisussa.
Tutustu tutkimukseen: