Ajankohtainen

Terveyskylää tekemässä: Maija Niemi hoitaa kuntoutujia Kuntoutuminen toiminnallisista häiriöistä -digihoitopolulla

Julkaistu 15.12.2023 8.00

Digihoitopolku tukee toiminnallisista häiriöistä kuntoutumista tarjoamalla tietoa ja vahvistamalla kuntoutumismotivaatiota ennen ensimmäistä kuntoutusjaksoa.

Maija Niemen mukaan työskentely pitkittyneiden oireiden kuntoutuspoliklinikalla on merkityksellistä ja palkitsevaa.Kuntoutusohjaaja Maija Niemi työskentelee HUSissa pitkittyneiden oireiden kuntoutuspoliklinikalla. Työnkuvaan kuuluu muun muassa poliklinikan kuntoutuskokonaisuuden koordinointia, kouluttamista ja kehittämistä, vastaanotto- ja preventiotyötä ja sairaanhoidollisen puhelinpalvelun tarjoamista. Niemi tekee myös valtakunnallista yhteistyötä sote-ammattilaisverkoston kanssa.

Yksi osa työnkuvaa on Kuntoutuminen toiminnallisista häiriöistä -digihoitopolun pääkäyttäjänä toimiminen. Polun pilotti päättyi syksyllä 2023, minkä jälkeen polku otettiin vakituiseen käyttöön.

Poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan monenlaisia kuntoutujia. Yhteinen nimittäjä kuntoutujilla on keskushermoston säätelyhäiriö, joka saa aikaan eri elinjärjestelmien oireita, kuten väsymystä, ympäristöherkkyyttä, vatsa- ja kipuoireita ja fibromyalgiaa. Kuntoutujille on tehty erikoisalatutkimukset ja sairaussyy oireille on poissuljettu.

Luotettava tieto vähentää terveysahdistusta

Digihoitopolku toimii kuntoutujan tukena ja esimateriaalina, kun hän odottaa pääsyä poliklinikan ensikäynnille. Poliklinikalle tulee paljon lähetteitä, ja jono ensikäynnille voi olla noin puoli vuotta.

Polulla on muun muassa tietosisältöä, harjoituksia ja kokemusasiantuntijoiden ja lääkäreiden videoita. Sisältöjen tavoitteena on tarjota selitys pitkittyneille oireille ja vahvistaa kuntoutujien motivaatiota ja minäpystyvyyttä, joita tarvitaan kuntoutusjakson aikana.

- Meidän kuntoutujat ovat usein käyttäneet valtavasti aikaa etsiessään tietoa siitä, mistä oireet johtuvat ja mikä heitä vaivaa. Netissä he voivat helposti päätyä niin sanottujen sairastuttavien selitysmallien äärelle. Kun kuntoutuja saa digihoitopolulta uskottavan selityksen oireisiinsa, googlettaminen vähenee ja terveysahdistus ja huoliajattelu voivat lievittyä, Niemi kertoo.

Toisinaan käy niin, että kuntoutuja toteaa jo ennen ensikäyntiään polun sisältöjä luettuaan, ettei hänen kohdallaan ole kyse toiminnallisesta häiriöstä. Tällöin hoito- ja kuntoutustoimet poliklinikalla eivät ole oikea-aikaisia ja hoitojaksoa ei käynnistetä. Polku jää kuitenkin lukutilaiseksi.

Polun esittelyä ja ryhmächattien järjestämistä

Niemi soittaa jokaiselle poliklinikan ensikäyntiä odottavalle noin 1–2 kuukautta ennen käyntiä. Tässä yhteydessä hän pyytää lupaa liittää kuntoutuja digihoitopolulle ja kertoo polun tarkoituksesta, käytöstä ja sisällöstä.

Joka kuun ensimmäisenä tiistaina polulla järjestetään ryhmächat kuntoutujille, jotka ovat käyneet vastikään ensikäynnillä. Ideana on keskustella anonyymisti muiden kuntoutujien kanssa käyntiin liittyvistä ajatuksista ja tunteista ja tarvittaessa kysyä asioita ammattilaiselta. Chattia vetää kaksi poliklinikan ammattilaista, jotka vaihtelevat vetovuoroa.

Kun kuntoutujan hoitojakso poliklinikalla päättyy, Niemi päättää digihoitopolun. Polku jää kuitenkin lukutilaan, joten kuntoutuja voi halutessaan palata sisältöihin myöhemmin.

- Tällä hetkellä teen digihoitopolkuun liittyviä töitä 1–3 tuntia viikossa. Enemmänkin aikaa kyllä kuluisi polun parissa, jos sitä vain olisi. Tällöin voisin esimerkiksi tarkastella potilaiden polulle tekemiä kirjauksia tarkemmin, Niemi kertoo.

Vaikuttavaa hoitoa isolle joukolle kuntoutujia

Poliklinikalla oli pilotin aikana noin 230 kuntoutujaa, joista valtaosa oli halukkaita käyttämään polkua osana kuntoutumistaan. Käyttäjille tehtiin kesällä 2023 palautekysely, jonka tulokset olivat pääosin positiivisia. Suurin osa oli käynyt polulla käynyt polulla 2–5 kertaa tai useammin kuin 5 kertaa ja moni koki, että polku on hyödyllinen osa kuntoutumista. Polun kyky luoda toivoa jakoi vastaajia. Noin kolmannes koki, että polku luo kuntoutujalle toivoa, mutta noin puolet vastaajista ei ollut asiasta samaa eikä eri mieltä.

Niemen mukaan polun keskeisiä hyötyjä potilaalle ovat psykoedukaatio jo ennen ensikäyntiä, aktiivisuuden ja toimijuuden tunteiden herääminen ja googlettamisen ja selitystä vailla oleviin oireisiin liittyvän huoliajattelun vähentäminen. Poliklinikan näkökulmasta polulla voidaan tarjota tietoa ja tukea isolle joukolle kuntoutujia ilman merkittävää resurssien lisäämistä. Polku myös tasalaatuistaa potilastyötä, kun kuntoutujat saavat saman informaation riippumatta esimerkiksi siitä ketkä ammattilaiset heitä poliklinikalla hoitavat.

- Digihoitopolulla kuntoutujat voivat tutustua asioihin rauhassa yhdessä lähipiirin kanssa, mikä on tärkeää, sillä lähipiiri on kuntoutumisessa usein merkittävässä roolissa. Uskon, että pitkällä aikavälillä polku säästää resursseja, kun voin jatkossakin ohjata potilaita polulle oppimaan ja valmistautumaan kuntoutukseen, Niemi sanoo.

Digihoitopolku sijaitsee Terveyskylän Omapolulla. Organisaatiot voivat rakentaa Omapolulle asiakkuuteen perustuvia digipolkuja ja kaikille avoimia itsehoito-ohjelmia.