Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirryttyä kunnilta hyvinvointialueille tarvitaan yhteistä näkemystä, miten hyvinvointialueet osallistuvat Terveyskylän kehittämiseen ja hyödyntävät Terveyskylän olemassa olevia palveluita. Hyvinvointialue voi ottaa Terveyskylän palveluita osaksi palveluprosessiaan tai integroida niitä omaan palveluportaaliinsa.
Yksi Terveyskylän tarjoama mahdollisuus ovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteiskäyttöiset digihoitopolut. Tällainen voisi olla esimerkiksi pitkäaikaissairaan palvelupolku, jossa osa hoidosta tapahtuu sote-keskuksessa ja osa yliopistosairaalassa. Yhteinen digihoitopolku yhtenäistää ja automatisoi hoitoprosessia sekä vähentää seurantakäyntejä.
- Perinteisessä hoitoprosessissa potilaalle saattaa tulla odotusaikaa ja hän joutuu ehkä soittamaan hoitopaikkaan kysyäkseen lisätietoja. Kun prosessiin otetaan mukaan digihoitopolku, potilas saa ohjeet digihoitopolulla ja hoito saadaan alkamaan nopeammin, sanoo kehittämispäällikkö Jaana Kotila HUS Tietohallinnosta.
Visio yhteispolusta: Aivoverenkiertohäiriön digihoitopolku
HUS Neurokeskuksen Aivoverenkiertohäiriön digihoitopolun jatkokehittämiseen toivotaan kumppaneita perusterveydenhuollon puolelta. Polun tarkoitus on ehkäistä sairauden uusiutumista sen jälkeen, kun potilas on saanut aivoverenkiertohäiriön. Tulevaisuudessa polusta haluttaisiin kehittää niin sanottu digisilta, jota pitkin potilas kulkisi sujuvasti sairaalasta perusterveydenhuoltoon.
Polulla potilas saa tietoa sairauden riskitekijöistä, voi tarkastella omaa hoitosuunnitelmaa ja asettaa omia itsehoidon tavoitteita. Lisäksi potilas voi kirjata polulle mittausarvoja ja raportoida siellä uusista tai haittaavista oireista. Tarvittaessa perusterveydenhuollosta voidaan konsultoida erikoissairaanhoitoa mittausarvoihin tai oireisiin liittyen.
- Tärkeä asia, joka polulle haluttaisiin, on tarkastuslista potilaalle, jonka äärelle potilas voi pysähtyä varmistamaan, että on ymmärtänyt omaan hoitoonsa liittyvät asiat ja että hoito etenee suunnitelman mukaisesti, kertoo neurologi Laura Mäkitie HUS Neurokeskuksesta.
Visio yhteispolusta: Luomirakkula digihoitopolku
Yhteiskäyttöinen digihoitopolku sopisi hyvin myös luomirakkuloiden hoitoon. Luomirakkulan hoidossa on keskeistä heti vaivan alussa aloitettu säännöllinen ja ohjeen mukainen itsehoito. Tällä hetkellä potilaat voivat kuitenkin joutua odottamaan erikoissairaanhoitoon pääsyä pitkiäkin aikoja, minä aikana vaiva pahenee.
Jos käytössä on hyvinvointialueen ja HUSin yhteiskäytössä oleva digihoitopolku, potilas liitetään polulle perusterveydenhuollossa, jolloin hän saa nopeasti tietoa luomirakkulasta sekä kattavat itsehoito-ohjeet. Potilaan noudatettua itsehoitoa muutaman kuukauden ajan potilas etenee polulla oirekyselyyn. Jos vaiva on helpottanut, potilas jatkaa perusterveydenhuollon asiakkaana. Jos vaiva ei ole parantunut, oirekysely ohjautuu erikoissairaanhoidon hoitajalle, joka arvioi potilaan tilanteen, ja tarvittaessa hoito jatkuu erikoissairaanhoidon puolella.
- Yhteispolulla potilas kulkee hyvin ketterästi palveluiden läpi. Toivon, että tulevaisuudessa tällaiset yhteiskäyttöpolut lisääntyvät, summaa HUS Pää- ja kaulakeskuksen kliininen asiantuntija Heidi Delnevo.
Terveyskylän palvelut sote-uudistuksen tukena
Hyvinvointialueet voivat hyödyntää Terveyskylän palveluita monipuolisesti ja saumattomasti osana oman alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Terveyskylän palveluita kehitetään yhteistyössä Suomen yliopistosairaaloiden kanssa. HUS toimii Terveyskylän palveluiden ICT-palveluiden tuottajana. Tutustu miten Terveyskylä voi vastata tarpeisiinne!