Karvasoluleukemia on harvinainen sairaus. Vuosittain uusia syöpätapauksia ilmenee noin 10–20. Tyypillisimmillään karvasoluleukemia löytyy noin 50–55-vuotiailta. Miehet sairastuvat tautiin 4 kertaa naisia useammin.
Karvasoluleukemia voidaan todeta oireettomassa vaiheessa jonkin muun syyn vuoksi otetuissa verikokeissa. Usein potilaat hakeutuvat tutkimuksiin väsymyksen vuoksi. Joskus tauti löytyy selviteltäessä toistuvia tulehduksia, infektioita. Osalla potilaista perna suurenee aiheuttaen ylävatsakipuja tai vatsan täyteläisyyden tunnetta pientenkin ruokamäärien jälkeen.
Verenkuvassa nähdään tyypillisesti anemia (matala hemoglobiini, Hb) ja normaalia pienemmät valkosolu- ja verihiutalemäärät. Diagnoosi perustuu luuydinnäytteisiin. Veri- ja luuydinnäytteiden lisäksi diagnoosivaiheessa tehdään myös ultraääni- tai tietokonekuvaus pernan ja imusolmukkeiden koon selvittämiseksi.
Jos karvasoluleukemia löytyy alkuvaiheessa, voidaan tautia jäädä seuraamaan. Tauti on usein varsin hidaskulkuinen, ja sytostaattihoito aloitetaan vasta, kun tautiin liittyy oireita tai veriarvot selkeästi huononevat (esim. hemoglobiini, Hb, laskee alle 100 g/l:n). Valtaosa potilaista saa hyvän vasteen yhdelle solunsalpaajahoidolle, joka lähes kaikilla potilailla normalisoi veriarvot. Hoitovaste kestää useita vuosia, jopa yli 10 vuotta. Jos tauti uusii, voidaan solunsalpaajahoito antaa uudelleen.
Taudin ennuste on hyvä, yli 90 prosenttia potilaista elää vähintään 9 vuotta taudin toteamisesta. Pienellä osalla potilaista on taudin variantti muutos, johon hoidot tehoavat huonommin ja ennuste on huonompi.