Paikallisen syövän hoito

Ruokatorven syövän hoito suunnitellaan yksilöllisesti kirurgin ja syöpälääkärin yhteistyönä. Hoitoon vaikuttaa ruokatorvisyövän ominaisuudet, paikallisen kasvaimen syvyys ja levinneisyys. Lisäksi hoidon suunnittelussa huomioidaan yleisvointi sekä muut sairaudet, kuten sydänsairaudet tai munuaisten vajaatoiminta. Hoidon alkuvaiheesta alkaen on tärkeä turvata hyvä ravitsemustila. Usein ruokatorvea ahtauttavissa kasvaimissa ruokatorveen asetetaan tähystyksessä ruokatorvea auki pitävä putki eli stentti.

Pieni ja paikallinen syöpä voidaan poistaa joko tähystyksellä tai avoleikkauksella. Vain limakalvoon rajoittunut syöpä voidaan hoitaa myös ruokatorven tähystyksen yhteydessä tehtävällä limakalvon ja kasvaimen poistolla (mukosaresektio). Jos ruokatorvisyöpä kasvaa ruokatorven pintakerrosta syvemmälle tai jos sen epäillään levinneen läheisiin imusolmukkeisiin, hoito aloitetaan yleensä lääkehoidolla tai sädehoidon ja lääkehoidon yhdistelmällä.

Hoitomenetelmät

Ruokatorvisyövän hoitomenetelmänä voidaan käyttää leikkaushoitoa, sädehoitoa tai lääkehoitoa tai näiden erilaisia yhdistelmiä.

Ruokatorvisyövän leikkaus on vaativa toimenpide, jossa tarkoituksena on poistaa kaikki kasvainkudos ja myös paikalliset imusolmukkeet. Poistettu ruokatorven osa korvataan yleensä mahalaukusta tehtävällä putkella. Mahansuun syövissä joudutaan joskus poistamaan myös mahalaukku.

Sädehoidon ja lääkehoidon (kemosädehoito) yhdistelmää käytetään varsinkin levyepiteelisyövässä. Kemosädehoitoa käytetään varsinkin ruokatorven yläosan kasvaimissa tai jos potilaan yleistila ei kestä leikkausta.Joskus sädehoidon ja lääkehoidon yhdistelmää (kemosädehoito) voidaan käyttää myös ainoana hoitona ilman leikkausta. Lääkehoitoja jatketaan usein myös leikkauksen jälkeen. Näillä hoidoilla voidaan selkeästi pienentää ruokatorvisyövän uusiutumisriskiä.

​Edellinen sivuSeuraava sivu

 

Kyllä

Päivitetty  21.2.2019