Mitä tutkimuksia tehdään, jos epäillään lymfoomaa?

Diagnoosin määritys tapahtuu koepalan oton eli biopsian avulla. Koepalaksi voidaan ottaa joko kokonainen imusolmuke tai pienempi neulanäyte.

Jos sinulla epäillään lymfoomaa, aivan ensimmäiseksi täytyy varmistaa, onko epäily oikea eli määrittää diagnoosi. Koska lymfoomatyyppejä on kymmeniä erilaisia, tarkan diagnoosin määritys on erityisen tärkeää, jotta voitaisiin valita mahdollisimman tehokas hoito.

Diagnoosin määritys tapahtuu koepalan oton eli biopsian avulla. Sinulta voidaan ottaa koepalaksi joko kokonainen imusolmuke tai pienempi neulanäyte esimerkiksi kaulalta tai nivustaipeesta. Laboratoriossa patologi tutkii mikroskoopilla, minkälaisia soluja koepalassa on ja sisältääkö se lymfoomaa (kuva). Lisäksi patologi määrittää näytteestä lymfooman alatyypin hyödyntäen erilaisia tutkimusmenetelmiä kuten värjäyksiä. Näytteen tutkiminen kestää yleensä yhdestä kahteen viikkoa.

Muita tutkimuksia tehdään sen jälkeen, kun lymfoomadiagnoosi on varmistunut. Tutkimuksilla selvitetään, kuinka laajalle elimistöösi lymfooma on levinnyt; tätä kutsutaan levinneisyysluokitteluksi. Käytettäviä tutkimusmenetelmiä ovat tietokonetomografia (TT-kuvaus), positroniemissiotomografia (PET-kuvaus), magneettikuvaus, ultraäänitutkimus sekä luuytimen koepalan otto (kristabiopsia).

Tietokonetomografia

Tietokonetomografiatutkimuksessa eli TT-kuvauksessa kehostasi otetaan röntgensäteiden avulla sarja ohuita poikkileikkauskuvia. Tietokoneen avulla leikekuvista muodostetaan yhtenäinen kolmiulotteinen kuva. TT-kuvasta radiologi näkee kehon ja elinten yksityiskohdat, esimerkiksi suurentuneet imusolmukkeet.

TT-kuvaus tehdään röntgenosastolla ja kestää noin 15–45 minuuttia riippuen siitä, kuinka laajalta alueelta kehoasi kuvataan. Ennen kuvausta sinun täytyy useimmiten olla ravinnotta muutaman tunnin ajan. Tarkat ohjeet valmistautumiseen saat etukäteen hoitajaltasi. Usein kuvauksessa käytetään apuna varjoainetta, jolla kuvasta saadaan tarkempi. Varjoaine annetaan suonensisäisesti kanyylin kautta. Kanyylin pistämistä lukuun ottamatta tutkimus on täysin kivuton.

TT-kuvauslaite on renkaanmuotoinen ja avoin molemmista päistä, joten se ei yleensä tunnu ahdistavalta. Kuvauksen aikana makaat selälläsi tutkimuspöydällä, joka liikkuu hitaasti kuvauslaitteen läpi. Kuvauksen ajan sinun tulee pysyä aivan paikallaan, jotta kuvasta saadaan tarkka. Röntgenhoitaja saattaa antaa sinulle ohjeita kuvauksen aikana, esimerkiksi hengityksen pidättämisestä. Röntgenhoitajat näkevät sinut lasi-ikkunan kautta koko kuvauksen ajan, ja sinulla on myös puheyhteys hoitajiin. Jos sinulle tulee epämukava tai huono olo, pystyt kertomaan sen hoitajalle. TT-kuvauksen jälkeen pääset lähtemään heti kotiin. Tutkimus ei aiheuta sinulle mitään jälkioireita eikä vaadi sinulta mitään erityistoimia kotona tutkimuksen jälkeen.

Positroniemissiotomografia

Positroniemissiotomografialla eli PET-kuvauksella saadaan näkyviin elimistössäsi olevat syöpäsolut. Kuvauksessa käytetään apuna sokeripitoista radioaktiivista varjoainetta, joka kerääntyy elimistössä soluihin, joilla on vilkas aineenvaihdunta. Lymfoomasolut ovat yleensä erittäin aktiivisia, joten ne keräävät paljon varjoainetta ja erottuvat sen vuoksi PET-kuvassa. Usein PET-kuvaus tehdään samalla kerralla kuin TT-kuvaus, jolloin käytetään nimitystä PET-TT. Yhdistämällä kuvat saadaan erittäin tarkasti selville, millä alueilla lymfoomaa kehossasi on.

PET-kuvaus tehdään sairaalan isotooppiyksikössä. Ennen tutkimusta sinun täytyy olla ravinnotta usean tunnin ajan. Tarkat ohjeet valmistautumisesta saat hoitajaltasi etukäteen. Kuvaus kestää noin puoli tuntia, mutta tutkimuskäynti kokonaisuudessaan 2–3 tuntia. Ensin sinulle annetaan suonensisäisesti sokeripitoinen varjoaine, jonka jälkeen sinun täytyy olla vuodelevossa 1–2 tuntia. Näin varjoaine pääsee leviämään kaikkialle kehoosi eikä toisaalta keräänny lihaksiin niiden ollessa rentoutuneena. Levon jälkeen tehdään itse kuvaus. Jos samalla kerralla tehdään sekä TT- että PET-kuvaus, tehdään TT-kuvaus ensin.

PET-kuvaus tehdään samanlaisella kuvauslaitteella kuin TT-kuvauskin; kuvauksen aikana olet selinmakuulla tutkimuspöydällä, joka liikkuu rengasmaisen kuvauslaitteen läpi. Sinulla on näkö- ja puheyhteys röntgenhoitajiin, joille voit kertoa, jos olosi on epämukava. Pääset kotiin heti PET-kuvauksen jälkeen. Varjoaine aiheuttaa sen, että kehosi on hieman radioaktiivinen muutaman tunnin ajan tutkimuksen jälkeen. Sinun tulisi välttää läheistä kontaktia lapsiin ja raskaana oleviin naisiin noin vuorokauden ajan tutkimuksen jälkeen. Radioaktiivisuus ei aiheuta sinulle itsellesi vaaraa.

Magneettitutkimus

Magneettitutkimuksessa ei käytetä säteilyä, vaan kuva saadaan magneettien ja radioaaltojen avulla. Magneettikuvauksella saadaan erityisen tarkkoja kuvia aivoista, selkäytimestä ja hermostosta, jos epäillään lymfooman levinneen näille alueille. Magneettikuvauksella voidaan tutkia myös muita kehon alueita. Joskus magneettikuvauksessakin voidaan käyttää apuna varjoainetta, joka annetaan kanyylin kautta verisuoneen.

Magneettikuvaus tehdään sairaalan magneettikuvausyksikössä. Ennen tutkimusta saat yleensä syödä normaalisti. Saat tarkat ohjeet tutkimukseen valmistautumisesta hoitajaltasi etukäteen. Tutkimus kestää puolesta tunnista yli tuntiin riippuen kuvausalueesta. Magneettikuvauslaite on putken tai sylinterin muotoinen ja avoin molemmista päistä. Kuvauksen aikana olet selinmakuulla tutkimuspöydällä kuvauslaitteen sisällä. Kuvauslaite pitää ajoittain kovaa ääntä, jonka vuoksi saat tutkimuksen ajaksi kuulosuojaimet, joiden kautta voit myös kuunnella musiikkia. Sinulla on puheyhteys röntgenhoitajaan koko tutkimuksen ajan. Jos pelkäät ahtaita paikkoja ja tutkimus pelottaa sinua, on sinun mahdollista saada rauhoittava esilääkitys ennen tutkimusta. Saat lähteä kotiin heti magneettikuvauksen jälkeen. Tutkimus ei aiheuta jälkioireita eikä vaadi sinulta erityisiä toimia kotona.

Ultraäänitutkimus

Ultraäänitutkimuksella voidaan tutkia esimerkiksi kaulan, kainalon tai nivusalueen imusolmukkeita tai vatsaontelon elimiä. Tutkimuksella voidaan nähdä, ovatko imusolmukkeet tai sisäelimet rakenteeltaan normaaleja. Ultraäänilaitteella lähetetään erittäin nopeita ääniaaltoja tutkittavaan kohteeseen, ja laite mittaa takaisin heijastuvat kaiut. Kaikujen avulla muodostetaan kuva.

Ultraäänitutkimus tehdään röntgenosastolla ja kestää yleensä 5–20 minuuttia. Useimmiten tutkimus ei vaadi mitään esivalmisteluja, mutta vatsan alueen tutkimuksia varten täytyy joskus olla ravinnotta. Tarkat ohjeet tutkimukseen valmistautumisesta saat etukäteen hoitajaltasi. Ultraäänitutkimuksen aikana olet tutkimuspöydällä makuuasennossa. Röntgenlääkäri tai -hoitaja laittaa ensin ihollesi hieman geeliä sille alueelle, jota tutkitaan, ja liikuttaa sitten ultraäänilaitteen anturia ihosi pinnalla. Tutkimus on täysin kivuton, eikä siinä käytetä säteilyä. Pääset lähtemään kotiin heti tutkimuksen jälkeen.

Luuytimen koepalan otto

Luuydin on pehmeä luun sisäosa, jota on kaikissa suurissa luissa, esimerkiksi reisiluissa ja lantion luissa. Luuytimessä syntyvät verisolut. Jos sinulla on todettu lymfooma, luuytimen koepalan avulla saadaan selville, onko lymfooma levinnyt luuytimeen.

Luuytimen koepalan otto tehdään joko polikliinisesti päiväosastolla tai vuodeosastolla. Saat hoitajaltasi etukäteen ohjeet tutkimukseen valmistautumisesta, ja hoitaja käy kanssasi läpi toimenpiteen kulun. Koepalan otto kestää 15–20 minuuttia. Tarvittaessa saat ennen toimenpidettä esilääkkeet (rauhoittava ja kipua lievittävä lääkitys). Toimenpiteen aikana olet tutkimuspöydällä kylkiasennossa tai vatsallasi, jos koepala otetaan alaselän lantioluusta (kristabiopsia), tai selinmakuulla, jos näyte otetaan rintalastasta. Toimenpide alkaa ihon puhdistuksella ja puudutuksella. Lääkäri ottaa sen jälkeen luuytimestä palan neulan avulla. Joskus luuytimestä otetaan samalla näytteeksi myös luuydinnestettä. Toimenpide voi tuntua hieman epämukavalta, ja onkin tärkeää, että kerrot voinnistasi ja tuntemuksistasi toimenpiteen aikana hoitajalle tai lääkärille. Esimerkiksi puudutetta voidaan lisätä, jos tunnet kipua toimenpiteen aikana.

Näytteenottokohtaan laitetaan toimenpiteen jälkeen haavasidos. Saat levätä osastolla koepalan oton jälkeen niin kauan, että vointisi on hyvä ja on varmistettu, että haava ei vuoda. Sen jälkeen pääset lähtemään kotiin. Ennen kotiin lähtöä saat vielä hoitajalta ohjeet haavan- ja kivunhoidosta.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Päivitetty 23.5.2017 17:22