Solunsalpaajat

Mikä on solunsalpaaja?

Solunsalpaajat eli sytostaatit ovat lääkkeitä, jotka vaikuttavat nopeasti jakautuviin soluihin niin normaaleissa kudoksissa kuin syöpäkasvaimissakin hidastaen niiden uusiutumista.

Koska solunsalpaajat vaikuttavat usein vain tiettyyn vaiheeseen solun jakautumisessa, käytetään usein yhdistelmää eri vaiheisiin vaikuttavia lääkeaineita. Lymfooman hoidossa tällaisia yhdisteitä ovat esimerkiksi ABVD ja CHOP. Joskus solunsalpaajia annetaan yhdessä biologisen lääkkeen, esimerkiksi vasta-aineen (Biologiset lääkehoidot) kanssa.

Hoidon valinta

Juuri sinulle annettava hoito valitaan lymfoomasi tyypin ja levinneisyyden mukaan. Lisäksi muut sairautesi ja ikäsi saattavat vaikuttaa hoidonvalintaan.
Suurin osa lymfoomiin käytettävistä solunsalpaajahoidoista voidaan antaa polikliinisesti, eli sinun ei tarvitse hoitojen vuoksi yöpyä sairaalassa. Lääkkeet annetaan yleisimmin suonensisäisinä tiputuksina. Tätä varten hoitaja pistää kanyylin yleensä kämmenselkään tai kyynärvarteen. Osa solunsalpaajista voi laskimon ulkopuolelle joutuessaan aiheuttaa vakavan kudostuhon, joten on tärkeää, että noudatat hoitajan ohjeita hoidon aikana ja ilmoitat välittömästi, mikäli tiputuskohdassa tuntuu kirvelyä tai kipua. Hoidot kestävät muutaman tunnin, ja niiden välissä voit elää omien voimiesi mukaan normaalia elämää. Hoidon jälkeen saat ohjeet suun kautta otettavista tukilääkkeistä, joista lääkärisi on laatinut reseptit. Hoitoosi saattaa liittyä myös suun kautta otettavia solunsalpaajia. Älä epäröi kysyä kaikista lääkitykseen liittyvistä asioista hoitohenkilökunnalta.

Solusalpaajien haittavaikutukset

Solunsalpaajahoidon haittavaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä. Tavallisimpia niistä ovat pahoinvointi, hiustenlähtö, väsymys sekä veriarvoihin ja ruoansulatuskanavaan kohdistuvat haitat.

Pahoinvointi, tunnettu vaikeakin haittavaikutus, on nykyään hyvin hallittavissa tehokkailla pahoinvoinninestolääkkeillä. Kuitenkin ruokahalusi voi olla huono kuvottavan olon, makuaistin muutosten ja suolen toiminnan epäsäännöllisyyden vuoksi. On tärkeää, että syöt jotakin; usein pienet ateriat tiheästi ovat parempia kuin harvoin nautitut suuret.

Hiustenlähtö on näkyvä, mutta vaaraton haittavaikutus. Halutessasi saat maksusitoumuksen peruukkia varten. Hiukset kasvavat hoidon päätyttyä takaisin.

Hoidon aikana luuytimesi toiminta voi hidastua, mistä johtuen hemoglobiinisi laskee ja veren hyytymiseen osallistuvien verihiutaleiden määrä veressä vähenee. Raskaimmissa solunsalpaajahoidoissa saatat tarvita verensiirtoja. Myös terveiden valkosolujen eli puolustussolujen määrä veressä vähenee. Tämän vuoksi saatat olla vaarassa saada vaikeita bakteeritulehduksia. Tulehduksen aiheuttaja on usein lähtöisin omasta normaalibakteerikannastasi, joten eristäytyminen kotioloihin ei poista tulehdusriskiä. Muun vointisi kannalta on tärkeää, että tapaat terveitä ystäviäsi ja liikut ulkona oman vointisi mukaan. Mikäli sinulle nousee yli 38 ᵒC:n kuume, on sinun hakeuduttava sairaalapäivystykseen niin kutsutun matalasoluvaiheen infektion varalta.

Hoitohenkilökuntasi auttaa sinua selviämään hoidostasi mahdollisimman lievin haittavaikutuksin. On tärkeää, että kerrot kaikista oireistasi, jotta saat niihin oikean hoidon ajoissa.

Korkea-annoksinen solunsalpaajahoito

Joidenkin lymfooma-alalajien hoidossa sinulle saatetaan suositella korkea-annoksista solunsalpaajahoitoa eli niin kutsuttua intensiivihoitoa joko taudin ensivaiheessa tai sen uusiuduttua. Tällainen hoito tulee kyseeseen, mikäli lymfoomasi on ensin reagoinut hyvin tavanomaisin annoksin saamaasi solunsalpaajahoitoon.

Korkea-annoshoito on luuytimelle niin raskas, ettei normaali verisolujen muodostus käynnisty enää sen jälkeen. Tämän vuoksi osa luuytimesi kantasoluista kerätään talteen ennen hoitoa ja palautetaan sinulle solunsalpaajien jälkeen. Solut kerätään yleensä verenkierrosta niin kutsutun mobilisoivan hoidon jälkeen.

Ennen kuin palautetut kantasolut alkavat muodostaa verisoluja, kestää useita päiviä, joiden aikana tarvitset verensiirtoja, antibiootteja ja muita tukihoitoja. Korkea-annoshoitoon liittyy vakavien komplikaatioiden riski, ja siksi potilaat tähän hoitoon valitaan tarkoin.