Sädehoitojakso kestää taudista ja taudin levinneisyydestä riippuen joko parista päivästä aina neljään viikkoon asti. Hoito toteutetaan arkipäivisin (maanantai–perjantai, ei arkipyhinä), ja yksi hoitokerta kestää yleensä 15–20 minuuttia. Sädehoidon aikana potilas makaa yleensä hoitopöydällä selällään sädehoitokoneen liikkuessa potilaan ympärillä.
Ennen sädehoidon aloitusta käyt lääkärin vastaanotolla, ja sädehoidon suunnittelun avuksi tehdään tietokonepohjainen suunnittelukuvaus (TT-simulaatio). Tässä yhteydessä ihollesi laitetaan pienet tatuointimerkit sädehoidon yhteydessä tehtävää asettelua varten. Lisäksi sinulle tehdään tarvittaessa hoitoalueen liikkumista vähentävä maski tai muu fiksaatioväline mittojesi mukaan. Sädehoito alkaa yleensä 1–2 viikon kuluttua suunnittelukuvauksesta. Sädehoidon päätyttyä potilas käy vielä lääkärin vastaanotolla. Hoidon jälkeen siirrytään seurantaan.
Sädehoito on yleensä hyvin siedettyä hoitoa, jonka haittavaikutukset riippuvat sädehoidettavasta alueesta sekä hoitoannoksesta. Toisin kuin lääkehoito, sädehoito ei vaikuta elimistön kaikkiin soluihin vaan sen vaikutukset, sekä teho että haittavaikutukset, ovat paikallisia. Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat ihon kuivuminen ja punoittaminen, limakalvojen rikkoutuminen ja siitä aiheutuva ripuli sekä paikallinen kipu. Kerrothan oireistasi hoitohenkilökunnalle, koska oireiden hoitoon on tarjolla apua.
Sädehoidon pitkäaikaishaittavaikutuksiin lukeutuvat mahdollinen kilpirauhasen vajaatoiminta (kaulan alueen sädehoito), keuhko- ja sydänhaittavaikutukset (esim. lisääntynyt sepelvaltimotaudin riski) sekä naisilla rintakehän alueelle annetun sädehoidon jälkeen lisääntynyt rintasyövän riski. Seurannan aikana kiinnitetään huomiota mahdollisten pitkäaikaishaittojen ilmaantumiseen, ja esimerkiksi nuorena rintakehän alueelle sädehoitoa saaneet naiset ohjataan säännöllisiin rintojen seulontakuvauksiin. Sädehoidon akuutteja sekä pitkäaikaishaittojen riskejä pyritään pienentämään moderneilla sädehoidon suunnittelu- ja toteutustekniikoilla.