Biologiset lääkehoidot

Lymfoomiin kuuluu lukuisia erilaisia syöpäsairauksia, joista osalle on käytössä biologisia lääkkeitä. Lymfooman biologiset lääkehoidot toimivat joko kohdennettuna hoitona eli täsmälääkkeinä tai vaihtoehtoisesti aktivoimalla elimistön omaa puolustusjärjestelmää hyökkäämään lymfoomasoluja vastaan.

Täsmälääkkeet tunnistavat tietyn kohdemolekyylin lymfoomakudoksessa ja estävät sen toimintaa. Ne voivat olla biologisia lääkkeitä, joissa vaikuttava aine on biologinen, esimerkiksi vasta-aine, vasta-aineen ja solunsalpaajan tai säteilylähteen yhdistelmiä tai pienimolekyläärisiä yhdisteitä. Biologisten lääkkeiden etuna ovat usein solunsalpaajia ja sädehoitoa vähäisemmät haittavaikutukset.

Mikä on vasta-aine hoito?

Vasta-aineet muodostavat tärkeän osan elimistön puolustusjärjestelmästä tunnistamalla erilaisia elimistölle vieraita merkkiaineita eli antigeenejä. Vasta-aineen tarttuminen antigeeneihin esimerkiksi bakteerin tai viruksen sairastuttaman solun pinnalla aktivoi muut puolustusjärjestelmän solut osallistumaan tulehduksen taltuttamiseen. Monien syöpien hoidossa käytetään nykyään keinotekoisia vasta-aineita, jotka tunnistavat tietyn antigeenin syöpäsolun pinnalla.

Lymfooman hoidossa käytettävät vasta-aineet valmistetaan bioteknologisin keinoin nisäkässoluviljelmissä. Hoitoa kutsutaan immunoterapiaksi, koska vasta-aineen lääketieteellinen nimi on immunoglobuliini. Vasta-aineita voidaan myös käyttää osoitelappuina kuljettamaan niihin liitetty solunsalpaaja tai radioaktiivinen säteilijä syöpäkudokseen. Näin terveisiin soluihin kohdistuvat haitat jäävät vähäisemmiksi.

Juuri sinulle annettava hoitomuoto valitaan lymfoomasi tyypin mukaan. Muut sairautesi ja ikäsi saattavat myös vaikuttaa hoidonvalintaan.

Vasta-aineet muodostavat tärkeän osan elimistön puolustusjärjestelmästä tunnistamalla erilaisia elimistölle vieraita merkkiaineita eli antigeenejä. Vasta-aineen tarttuminen antigeeneihin esimerkiksi bakteerin tai viruksen sairastuttaman solun pinnalla aktivoi muut puolustusjärjestelmän solut osallistumaan tulehduksen taltuttamiseen. Monien syöpien hoidossa käytetään nykyään keinotekoisia vasta-aineita, jotka tunnistavat tietyn antigeenin syöpäsolun pinnalla.

Lymfooman hoidossa käytettävät vasta-aineet valmistetaan bioteknologisin keinoin nisäkässoluviljelmissä. Hoitoa kutsutaan immunoterapiaksi, koska vasta-aineen lääketieteellinen nimi on immunoglobuliini. Vasta-aineita voidaan myös käyttää osoitelappuina kuljettamaan niihin liitetty solunsalpaaja tai radioaktiivinen säteilijä syöpäkudokseen. Näin terveisiin soluihin kohdistuvat haitat jäävät vähäisemmiksi.

Juuri sinulle annettava hoitomuoto valitaan lymfoomasi tyypin mukaan. Muut sairautesi ja ikäsi saattavat myös vaikuttaa hoidonvalintaan.

Rituksimabi

Rituksimabi oli ensimmäinen laajaan käyttöön tullut vasta-aine syövän hoitoon. Se sitoutuu veren tietyntyyppisten valkosolujen, eli B-lymfosyyttien pinnan CD20 antigeeniin. Sitoutuminen käynnistää solun tuhoutumisen puolustusjärjestelmän solujen välityksellä ja/tai itsetuhon kautta.

Sinua voidaan hoitaa rituksimabilla, jos sairastat B-solulymfoomaa. Rituksimabi voidaan antaa yksinään eli monoterapiana, yhdessä solunsalpaajan kanssa, jolloin puhutaan immunokemoterapiasta (linkki solunsalpaajiin) ja/tai ylläpitohoitona. Hoito aloitetaan aina laskimoon annosteltavana tiputuksena. Sairaanhoitaja antaa hoidon sinulle seuraten tarkoin vointiasi lääkkeen antamisen aikana. Ennen hoitoa sinulle annetaan esilääkitystä mahdollisten haittavaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi. Myöhemmin voit saada hoidon myös ihonalaisena pistoksena vatsan alueelle. Hoidot toteutetaan pääosin polikliinisesti.

 Rituksimabi-hoito on yleensä hyvin siedettyä. Voit kuitenkin etenkin ensimmäisen tiputuksen yhteydessä kokea vilunväristyksiä, lihasvapinaa ja lämpösi saattaa nousta. Muita mahdollisia tiputukseen liittyviä sivuvaikutuksia ovat ihon kutina, punoitus ja ihottuma, päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja verenpaineen lasku. Valkosolujesi ja verihiutaleesi määrä veressä saattaa laskea tilapäisesti, ja voit sairastua tulehduksiin aiempaa herkemmin. On tärkeä, että kerrot kaikista oireista hoitohenkilökunnalle.

Klikkaamalla saat kuvan suuremmaksi

"Uudet" CD20 vasta-aineet

Obinututsumabi on uuden polven CD20-vasta-aine, jota käytetään uusiutuneen tietyntyyppisen hidaskasvuisen B-solulymfooman eli follikulaarisen lymfooman hoidossa silloin, kun rituksimabi on menettänyt tehonsa. Obinututsumabi annostellaan tiputuksena laskimoon. Sivuvaikutukset ovat samankaltaisia kuin rituksimabilla.

Mitä tarkoittaa immunokonjugaatti?

Immunokonjugaatti on vasta-aineen ja solunsalpaajan yhdistelmä. Brentuksimabivedotiini on immunokonjugaatti, jossa vasta-aine tunnistaa CD30-antigeenin ja kuljettaa siihen liitetyn solunsalpaajan CD30 positiivisiin lymfoomasoluihin. Sinua voidaan hoitaa brentuksimabivedotiinilla, jos sairastat uusiutunutta klassista Hodgkinin lymfoomaa tai anaplastista suurisoluista lymfoomaa. Hoito annostellaan 30 minuutin tiputuksena laskimoon kolmen viikon välein monoterapiana tai yhdessä solunsalpaajan kanssa. Tavallisimpia haittavaikutuksia ovat käsien ja jalkojen kihelmöinti ja puutuminen, ummetus, pahoinvointi, väsymys, lämmön nousu ja tulehdukset.

Mitä on radioimmunoterapia?

Radioimmunoterapiassa (RIT) vasta-aine toimii kuljettimena, joka vie säteilylähteen oikeaan kohteeseensa eli lymfoomasoluun. RIT:ssa lymfoomasolukko tuhoutuu vasta-aineen aikaansaamien immunologisten vaikutusten ja isotoopin säteilyvaikutuksen vuoksi.

B-solulymfoomissa käytössä oleva radioimmunokonjugaatti on 90Ytriumilla leimattu B-lymfosyytin CD20-pinta-antigeenin tunnistava monoklonaalinen vasta-aine, ibritumomabi. Ibritumomabitiuksetaani annetaan tiputuksena laskimoon rituksimabi-esihoidon jälkeen. Hoidon tavallisimpia haittavaikutuksia ovat veren valkosolujen, punasolujen ja verihiutaleiden määrän tilapäinen väheneminen.

Mitä ovat immuunivasteen muuttajat?

Immuunivasteen muuntajat ovat aktiivista syövän immunoterapiaa. Ne ovat vasta-aineita, jotka salpaavat elimistön puolustusjärjestelmässä tietyntyyppisten valkosolujen eli T-lymfosyyttien jarruttavia viestejä siten, että syövän laukaisema heikko aktivaatio voi vapautua. Seurauksena on maksimaalinen T-lymfosyyttien hyökkäys syöpäsoluja vastaan.

Nivolumabi ja pembrolitsumabi ovat immuunivasteen muuntajia, jotka sitoutuessaan kohdemolekyyliinsä eli PD1-reseptoriin estävät sen T-lymfosyyttien toimintaa jarruttavaa vaikutusta. Jos sairastat uusiutunutta klassista Hodgkinin lymfoomaa, sinua voidaan hoitaa PD-1-vasta-aineilla. Hoito annostellaan lyhyenä tiputuksena laskimoon 2–3 viikon välein. Tavallisimpia haittavaikutuksia ovat ihottuma, kutina, ripuli, pahoinvointi, lämmön nousu, yskä, erilaiset tulehdukset (esimerkiksi suolisto, keuhkot, maksa, haima) ja hormoneja tuottavien rauhasten toimintahäiriöt. On tärkeää, että kerrot heti lääkärillesi, jos sinulle tulee näitä oireita. Huomaa, että oireet voivat ilmaantua vasta monen viikon tai kuukauden kuluttua siitä, kun sait viimeisen lääkeannoksen.


Edellinen sivuSeuraava sivu



Päivitetty 5.6.2017 13:44