Kivessyövän levinneisyysluokitus perustuu leikkauksen jälkeen patologin määrittämään kasvaimen histologiseen (kudosopilliseen) tutkimukseen, kuvantamistutkimuksiin (vartalon tietokonetomografia) sekä merkkiainepitoisuuksiin. Taudin laajuus ja levinneisyys määritetään pahanlaatuisen kasvaimen levinneisyysluokittelujärjestelmän (TNM-luokitus) mukaan. Näistä saadaan kivessyövän ennustetta kuvaava riskiluokitus, jossa kasvaimet luokitellaan hyvän, kohtalaisen ja huonon ennusteen ryhmiin. Kivessyövistä seminoomassa ei ole huonon ennusteen ryhmää. Tarvittavat hoidot suunnitellaan yksilöllisesti kasvaimen levinneisyyden ja riskiluokituksen mukaan.
Kivessyövän leviäminen
Kivessyöpä leviää ensisijaisesti alueellisiin imusolmukkeisiin, jotka sijaitsevat aortan ja alaonttolaskimon haarautumiskohdan ja munuaislaskimon välissä (para-aortaalitila). Imusolmukemetastaaseja voidaan todeta myös lantio- ja nivusimusolmukkeissa, etuvälikarsinassa ja soliskuopassa. Toiseen kivekseen kasvain leviää vain harvoin (1- 2 %:ssa). Verenkierron kautta kivessyöpä voi levitä myös keuhkoihin, maksaan ja keskushermostoon.
Kuvantamistutkimukset
Vartalon varjoainetehosteinen tietokonetomografiatutkimus tehdään sen vuoksi,
jotta nähdään onko kivessyöpä ehtinyt tehdä etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin tai muualle. Pään tietokonetomografia tai magneettitutkimus ei kuulu rutiinitutkimuksiin, mutta niitä suositellaan, jos kivessyöpä on todettaessa hyvin laajalle levinnyt, tai jos todetaan aivo-oireita.
Kasvainmerkkiaineet
Kasvainmerkkiaineet alfafetoproteiini (AFP) ja koriongonadotropiini (hCG) määritetään kivessyöpää epäiltäessä jo ennen leikkausta, sen jälkeen ja seurannan aikana. Kasvainmerkkiaineista ainakin toinen on koholla 90 %:lla ei-seminoomapotilaista. Joka kolmannella seminoomapotilaalla hCG on koholla. Puhdas seminooma ei eritä AFP:tä. Jos seminoomaa sairastavalla potilaalla AFP on koholla, on kyseessä sekasoluinen kasvain ja sitä hoidetaan kuten ei-seminoomaa.
Kivesperäisten kasvainmerkkiaineiden lisäksi määritetään myös laktaattidehydrogenaasi (LD), joka on kudoksista vapautuva merkkiaine, ja jonka pitoisuus on verrannollinen kasvainmassaan.
Kivessyövän ennusteryhmät
Kivessyövät jaotellaan ennusteellisiin ryhmiin syöpätyypin, sen levinneisyyden ja kivesmerkkiainepitoisuuksien mukaan.
Seminoomat jaetaan hyvän ja kohtalaisen ennusteen ryhmiin. 90 % seminoomista on hyvän ennusteen tauteja, jolloin 5-v. elossaoloennuste on noin 86 %. Kohtalaisen ennusteen seminoomia on 10 % tapauksista, ja tällöin 5-v. elossaoloennuste on noin 72 %. Seminoomissa ei ole huonon ennusteen tauteja. Paikallisen (levinneisyysaste I) seminooman ennuste on erinomainen (5-v. elossaolo 99-100%).
Ei-seminoomissa yli 50 % kuuluu hyvän ennusteen luokkaan, jolloin 5-v. elossaolo on noin 92 %. Kohtalaisen ennusteen ei-seminoomia on noin 28 % tapauksista (5-v. elossaoloennuste n.80 %). Huonon ennusteen ei-seminoomia on noin 16 % tapauksista ja 5-v. elossaoloennuste tässä ryhmässä on 48 %. Samoin kuin seminoomissa, myös paikallisen (levinneisyysasteen I) ei-seminooman ennuste on erinomainen (5-v. elossaoloennuste 95-100%).
Edellinen sivuSeuraava sivu