Kivessyövän leikkauksen jälkeen valtaosa potilaista jää suoraan seurantaan, jos hoitoja ei tarvita. Kivessyövän uusiutuessa potilaalle suunnitellaan hoito yksilöllisesti kivessyövän tyypin, laajuuden ja ennusteryhmän mukaan. Hoidon jälkeen ennuste on edelleen erinomainen. Samoin liitännäishoidon tai levinneen syövän hoitojen päätyttyä siirrytään seurantaan. Seurannan tarkoituksena on todeta mahdolliset uusiutumat varhain, tukea toipumista ja paluuta hoitojen jälkeiseen arkeen. Myös hoitojen mahdolliset myöhäishaitat pyritään tunnistamaan, erityisesti sydän- ja verisuonitautien riskiä lisäävien tekijöiden huomioiminen on tärkeää.
Levinneen kivessyövän säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen jäädään suoraan seurantaan, ellei ei-seminoomassa tarvita jäännöskasvaimen poistamiseksi retroperitoneaalisten imusolmukkeiden poistoleikkausta. Seminoomassa jäännöskasvaimen (< 3 cm) kirurgista hoitoa ei suositella, vaan ensisijaisesti jäännöskasvainta seurataan. 18F-leimattua fluorideoksiglukoosi-positroniemissiotomografiaa (FDG-PET-TT, positroneja lähettävän radionuklidin hiukkasemissioon perustuva kuvantamismenetelmä) voidaan käyttää seminooman jäännöskasvaimen seurannassa apuna. Se kannattaa tehdä aikaisintaan 6-8 viikkoa viimeisen solusalpaajahoidon jälkeen.
Seurannan aikataulu
Seurannan aikataulu suunnitellaan yksilöllisesti kivessyöpätyypin, sen levinneisyyden ja hoitojen mukaan. Seurannan aikana käydään säännöllisesti lääkärin vo:lla alkuun 3-6 kk välein, kivesmerkkiaineita seurataan alkuun 2-3 kk välein ja kuvantamistutkimuksina tehdään vatsan tietokonetomografia ja keuhkojen röntgenkuvaus tai koko vartalon tietokonetomografia alkuun 4-6 kk välein. Potilasta seurataan yleensä erikoissairaanhoidossa vähintään 5 vuoden ajan. Jos havaitsee seurannan aikana oireita tai muutoksia voinnissa, on tärkeää ottaa yhteyttä hoitopaikkaan. Tarvittaessa silloin voidaan suunniteltua seurantakäyntiä aikaistaa.
Edellinen sivu