Solusalpaajahoitoon liittyvät tavallisimmat haittavaikutukset ovat pahoinvointi ja oksentelu, väsymys, hiusten lähtö eli alopekia, vaikutukset luuytimen toimintaan (hemoglobiini-, valkosolu- ja verihiutalearvojen lasku) sekä ruansulatuskanavaan kohdistuvat haitat. Pahoinvointi on nykyisin useimmiten hallittavissa tehokkailla pahoinvoinninestolääkkeillä. Ruokahalu voi kuitenkin huonontua lääkityksestä huolimatta kuvottavan olon, makuaistin muutoksen ja suolen toiminnan muuttumisen vuoksi. Kannattaa kuitenkin ruokailussa pyrkiä säännöllisyyteen ja syödä pieniä annoksia.
Solusalpaajahoitoon liittyvä hiusten lähtö on ikävä, mutta vaaraton haittavaikutus. Hiukset kasvavat hoidon jälkeen takaisin. Halutessaan saa palvelusetelin peruukin hankkimiseksi.
Solusalpaajahoidon aikana luuytimen toiminta hidastuu, mistä johtuen hemoglobiini voi laskea sekä puolustukseen tarvittavien valkosolujen ja veren hyytymiseen osallistuvien verihiutaleiden määrä veressä vähentyä. Tämän vuoksi solusalpaajahoidon aikana voi olla vaarassa saada vaikeita bakteeritulehduksia. Tulehduksen aiheuttaja on kuitenkin usein lähtöisin omasta normaalibakteerikannasta esim. suolistossa, joten eristäytyminen kotioloihin ei poista tulehdusriskiä. Mikäli solusalpaajahoidon aikana nousee yli 38 ᵒC:n kuume, on hakeuduttava sairaalapäivystykseen infektion varalta.
Solusalpaajista bleomysiini voi aiheuttaa keuhkon interstitiaalisen pneumoniitin eli keuhkotulehduksen, joka voi johtaa keuhkofibroosiin ja keuhkojen toiminnan huononemiseen. Tupakointi lisää pneumoniitin riskiä ja se suositellaan lopettamaan hoitojen yhteydessä. Bleomysiiniä voidaan antaa vain kolmessa BEP-kuurissa sen kumulatiivisen keuhkotoksisuuden vuoksi.
Solusalpaajista sisplatiini voi vaurioittaa munuaiskeräsiä ja aiheuttaa munuaisten toimintahäiriön. Osa vaurioista on korjautuvia, mutta noin kolmannekselle potilaista jää pysyvä munuaisten toiminnanvajaus. Munuaisten vajaatoiminta taas on yhteydessä lisääntyneeseen sydän- ja verisuonisairastavuuteen ja -kuolleisuuteen. Sisplatiini voi myös vaurioittaa kuuloelintä ja ääreishermoja.
Sädehoidon aiheuttamat akuutit haitat ovat solusalpaajahoitoa vähäisemmät. Sädehoito voi aiheuttaa ripulia, ilmavaivoja, pahoinvointia ja ihoärsytystä.
Kivessyövän hoidot lisäävät sydän- ja verisuonitautien riskiä. Kivessyöpähoitojen jälkeen potilailla on todettu muuta väestöä enemmän keuhkoveritulppia, syviä laskimotukoksia, Raynaud’n oireyhtymää (valkosormisuus) ja sydäninfarktia. Kivessyöpähoitojen jälkeen metabolinen oireyhtymä (kohonnut verenpaine, koholla olevat kolesteroliarvot, liikalihavuus ja insuliiniresistenssi) on yleinen.
Koska kivessyöpäpotilaiden hoitotulokset ovat hyvät ja eliniän ennuste pitkä, tulisi lisäsairastavuutta pyrkiä ehkäisemään tehokkaasti tunnistamalla jo alkuvaiheessa ne potilaat, joiden sydän- ja verisuonitapahtumien riski on korkea. Todettu koholla oleva verenpaine, korkea kolesteroli ja diabetes tulisi hoitaa tehokkaasti, pyrkiä normaali painoon, säännölliseen liikuntaan ja erityisesti tupakoimattomuuteen, jolloin myöhäisongelmien riski pienenee.
Kivessyövän säde- ja solusalpaajahoidot lisäävät riskiä saada toinen syöpä elämän aikana (ns. sekundaarisyöpä). Sekundaarisyöpä todetaan vuosien kuluttua kivessyöpähoitojen jälkeen (latenssiaika ≥ 10 vuotta), maha-suolikanavan ja virtsateiden syövät on yleisimpiä. Riskin lisäys on noin kaksinkertainen.
Kivessyövän solusalpaajahoidot aiheuttavat 11-35 %:lle hoidetuista potilaista testosteronin puutosta l. hypogonadismia. Jos molemmat kivekset poistetaan, tarvitaan testosteronin korvaushoitoa. Pelkän toisen kiveksen poiston jälkeen sitä ei yleensä tarvita. Kivessyöpäpotilaiden sperman laatu on usein jo ennen hoitoja huonontunut. Siemennesteen pakastus ennen hoitoja auttaa turvaamaan hedelmällisyyden säilymisen. Osalla potilaista siemennesteenlaatu on jo ennen hoitoja niin huono, ettei pakastaminen hyödytä. Suurimmalla osalla siemennesteen laatu säilyy hyvänä hoitojenkin jälkeen, mutta sen ennustaminen on hankalaa. Kivessyöpähoitojen jälkeen syntyneiden jälkeläisten terveydessä ei ole todettu eroa terveille isille syntyneisiin lapsiin verrattuna. Myös sädehoito voi vaikuttaa siemennesteen laatua huonontavasti.
