Syöpäpotilaan hoidon kulku

Tutustu syöpäpotilaan hoidon kulkuun..


Hoitosuunnitelma

Jokaisen potilaan hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti. Hoitosuunnitelmaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa:

  • syövän biologiset ominaisuudet
  • syövän levinneisyys
  • potilaan yleistila
  • ikä
  • muut sairaudet
  • potilaan toiveet

Samaa syöpää sairastavilla potilailla voivat hoidot poiketa toisistaan juuri näistä syistä johtuen. Potilaan hoidon suunnittelu vaatii perusteellista paneutumista hänen tautitilanteeseensa sekä potilaan ja hänen läheistensä kokonaisvaltaista huomioimista.

Jokaisen uuden potilaan hoidon suunnittelusta vastaa kuhunkin kasvainryhmään perusteellisesti paneutunut erikoislääkäri. Mikäli hoitoa tai hoitolinjaa vaihdetaan, on päätöksen taustalla aina erikoislääkäri. Koska Syöpäkeskus toimii myös kouluttavana yksikkönä syöpätauteihin  erikoistuville lääkäreille, potilaan hoitotiimiin kuuluu erikoislääkärin lisäksi erikoistuva lääkäri. Erikoistuva lääkäri konsultoi erikoislääkäriä aina hoitopäätösten osalta. Hoitotiimin tärkeä osa on potilaan omahoitaja. Sillä mahdollistetaan, että potilas voi asioida saman hoitajan kanssa lähes joka käynnillä. Koska syöpätautien hoidon kehitys on nopeaa vilkkaan tutkimustoiminnan ansiosta, potilaiden hoito ja seuranta on järjestetty kasvainryhmittäin.

Leikkaushoito ja liitännäishoidot

Leikkaushoito on useissa syövissä hoidon kulmakivi. Paikallisen syövän onnistuneen leikkaushoidon jälkeen annettavaa syövän hoitoa kutsutaan liitännäishoidoksi: hoidon tavoite on tuhota elimistöön mahdollisesti jääneet syöpäsolut ja turvata potilaan pysyvä parantuminen. Tyypillisiä liitännäishoidon muotoja ovat solunsalpaajahoito eli sytostaattihoito sekä sädehoito. Ne voidaan aloittaa leikkaushaavan parantumisen jälkeen.

Lääkehoito

Lääkehoidon eri muodot

Jos hoidon tavoitteena on pysyvä parantuminen, voidaan syövän lääkehoitoa toteuttaa leikkausta edeltävästi (ns. neoadjuvanttihoito) tai leikkauksen jälkeen (ns. adjuvanttihoito). Lääkehoidon muotoja ovat solunsalpaajat (sytostaatit), hormonihoidot ja täsmälääkkeet. Jos syöpä on levinnyt elimistöön, voi hoidon tavoite edelleen joissakin syövissä olla pysyvä parantuminen: esimerkiksi imukudossyöpä eli lymfooma voi olla levinneessäkin vaiheessa parannettavissa syövän lääkehoidolla. Useissa syöpämuodoissa taudin leviäminen elimistöön tarkoittaa kuitenkin sitä, että hoidon tavoite on syövän etenemistä jarruttava, jolloin hoidolla voidaan pidentää potilaan elinikää.

Hoito toteutuu usein polikliinisesti

Valtaosa syövän lääkehoidosta voidaan toteuttaa ilman sairaalan vuodeosastolla tapahtuvaa hoitoa. Tiputuksina annettavista solunsalpaajahoidoista valtaosa annetaan siis polikliinisesti päiväsairaalassa. Hoidon aikataulut ovat eri hoidoissa erilaisia; hyvin tyypillinen aikataulu on kolmen viikon välein annettava, muutaman tunnin kerrallaan kestävä tiputushoito. Solunsalpaajahoidon haittavaikutukset riippuvat käytetyistä lääkeaineista. Tyypillisiä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, väsymys, vaikutukset veriarvoihin ja tulehdusriskin lisääntyminen. Tiputushoito pyritään aina toteuttamaan siten, että potilaalla säilyisi sama sairaanhoitaja hoitokerrasta toiseen.

Syövän lääkehoidoista enenevä osa on tablettimuotoisia, jolloin potilaan ei tarvitse tulla sairaalaan hoitoa varten. Tärkeää on kuitenkin sairaanhoitajan antama yksityiskohtainen ohjaus ennen tablettimuotoisen lääkehoidon aloitusta.

Osa syövän hoidoista voidaan toteuttaa vain vuodeosastoilla. Tällaisia voivat olla esimerkiksi pitkän tiputusajan omaavat solunsalpaajahoidot tai sellaiset sisäisen sädehoidon muodot, jotka vaativat hoidon jälkeisen lyhytkestoisen säteilyeristyksen.

Kaikissa lääkehoidoissa on tärkeää, että potilas ottaa aina yhteyttä oman hoitoyksikkönsä henkilökuntaan, mikäli hoitoon liittyviä haittoja ilmenee tai potilaalla herää hoitoon liittyviä kysymyksiä.

Vuodeosastojakso voi joskus olla tarpeen syövän hoidon aiheuttamien haittavaikutusten hoidon tai oirehoidon tehostamisen johdosta.

Sädehoito

Sädehoito on tärkeä osa syöpäpotilaan hoitoa. Sädehoito voi joskus korvata leikkaushoidon, ja sitä käytetään usein leikkaushoidon ohella syövän paikallisen uusiutumisen estoon.

Sädehoidon kesto

Sädehoidon toteutus vaihtelee suuresti riippuen hoidon tavoitteesta, sädehoidon kohdealueesta ja toteutustavasta – kyseeseen voi tulla esimerkiksi pitkä, useiden viikkojen mittainen hoitojakso, jossa potilas käy sädehoidossa jokaisena arkipäivänä tai kerta-annoksena toteutettava sädehoito.

Kemosädehoito, kudoksensisäinen sädehoito ja isotooppihoito

Joskus sädehoidon tehosteena käytetään rinnalla toteutettavaa syövän lääkehoitoa (niin sanottu kemosädehoito). Sädehoitoa voidaan antaa myös kudoksensisäisesti paikallisena niin kutsuttuna tyköhoitona tai sisäisenä sädehoitona, jolloin radioaktiivinen lääkeaine annetaan suonensisäisesti tai suun kautta (niin sanottu isotooppihoito).

HYKS Syöpäkeskuksessa on käytössä Euroopan moderneimpiin kuuluva sädehoidon laitteisto ja menetelmät. Syöpäkeskuksessa on parhaillaan 10 sädehoitolaitetta (lineaarikiihdytintä), ja rakennushankkeiden myötä niiden määrä nousee 2020-luvulla neljääntoista.

Verikokeet ja kuvantaminen

Syövän hoitoon liittyvät tiiviisti verikokeet (HUSLAB) ja kuvantaminen (HUS Kuvantaminen). Verikokeiden seuranta on välttämätöntä syövän lääkehoidon mahdollisten haittavaikutusten varalta. Joissakin syövissä voidaan myös syövän tilannetta ja hoidon tehoa arvioida verestä määritettävien syövän merkkiaineiden (niin sanottujen markkeereiden) avulla. Kuvantamistutkimuksilla arvioidaan syövän mahdollista levinneisyyttä ja seurataan levinneen syövän hoidon vastetta. Yleisin kuvantamismenetelmä on ns. viipalekuvaus eli tietokonetomografia (TT), jonka lisäksi käytetään tarpeen mukaan magneettikuvausta (MRI tai MK), isotooppikuvantamista (PET-TT) ja ultraäänitutkimuksia (UÄ). Joskus tarvitaan neulanäyte eli biopsia syövän biologisten ominaisuuksien määrittämiseksi tai kasvainepäilyn poissulkemiseksi.

Tuki ja hyvinvointi

Syöpään sairastuneen potilaan ja hänen läheistensä tarpeet huomioidaan aina kokonaisvaltaisesti HYKS Syöpäkeskuksessa (HUS - Psykososiaalinen tuki).Tarpeen mukaan potilaan hoitoon voidaan kytkeä esimerkiksi psyykkisen tuen yksikkö, sosiaalityöntekijän neuvonta, ravitsemusterapeutin tietotaito, fysioterapeutin tarjoama apu ja sairaalapastorin tuki. Syöpäkeskuksen aulatiloista löytyvät myös Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen hoitaja sekä OLKA-piste OLKA.

Tutkimustoiminta

Syövän hoidon kehitys on ottanut jättiharppauksia tieteellisen tutkimuksen myötä. Syöpäkeskuksen kliinisen tutkimusyksikön toimintaan kuuluu tutkimushoitojen toteuttaminen, jolloin kyseessä voi olla jo käytössä olevan lääkkeen uusi käyttöaihe tai aivan uuden lääkehoidon tutkiminen.

Hyks Tutkimusyksikkö

Seuranta HYKS Syöpäkeskuksessa

Kun hoidon tavoite on pysyvä parantuminen, potilas on Syöpäkeskuksen seurannassa määräajan. Tällöin seurantakäyntien aikataulu ja niihin liittyvät tutkimukset suunnitellaan potilaalle yksilöllisesti. Kun seuranta Syöpäkeskuksessa päättyy, mahdollinen tarvittava jatkoseuranta ohjeistetaan HYKS:n muulla erikoisalalla tai perusterveydenhuollossa toteutettavaksi.

Oireenmukainen hoito

Levinneen syövän hoidossa käytetään tyypillisesti erilaisia hoitomuotoja, kuten tiputushoitoina annettavia solunsalpaajia ja muita syöpälääkkeitä, oireita lievittäviä sädehoitoja, tablettimuotoisia syöpälääkkeitä ja hoitojen tauotuksia. Jos tunnetut syöpälääkkeet on potilaan kohdalla käytetty tai niiden käytölle on voittamattomia esteitä eikä kokeellista hoitoa ole tarjolla, siirrytään potilaan hoidossa hyvään oireenmukaiseen hoitoon. Sen tavoitteena on mahdollisimman hyvän elämänlaadun turvaaminen ja henkisen, fyysisen ja psykososiaalisen kärsimyksen lievittäminen. Oireenmukaisen hoidon vaiheen koordinoi HYKS:n Palliatiivinen yksikkö (HUS Palliatiivinen yksikkö) yhdessä muun muassa kotisairaaloiden kanssa.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Päivitetty 29.5.2017 11:56