Tutkimuksen tavoitteena on, että yhä useampi imuskudossyöpään sairastunut paranisi ja toisaalta välttyisi turhilta hoitojen haittavaikutuksilta. Kliinisessä tutkimuksessa mukana on potilaita, joiden avulla testataan uusien hoitomuotojen tehoa. Tähän pyritään kehittämällä hoitoja nykyistä yksilöllisimmiksi.
- Kun diagnostiikka, hoitovasteen ja ennusteen arviointi tarkentuvat, hoidot voidaan kohdistaa yksilöllisemmin ja isompi osa potilaista paranee. Hyötyä on siis kaikkiin hoitoketjun vaiheisiin, tutkimuksen johtaja, professori Sirpa Leppä kertoo.
Sairauden uusimisriskiä, hoitovastetta ja ennustetta arvioitaessa ja hoitoa suunniteltaessa otetaan huomioon taudin taustalla toimiva biologia, kuten esimerkiksi geenimuutokset ja syöpäsolujen vuorovaikutus kasvainkudoksen terveiden solujen kanssa. Lisäksi syövässä todettuja geenimuutoksia mitataan hoitojen aikana ja hoidon jälkeisessä seurannassa. Rahoitus mahdollistaa biologisten riski- ja ennustetekijöiden kartoittamisen.
- Pääsemme tutkimaan kasvaimesta vapautuvan liukoisen DNA:n analysoimisen verinäytteestä ennen hoitoa, hoidon aikana ja hoidon jälkeisessä seurannassa, Leppä sanoo.
Kyseessä on moniammatillinen ja kansainvälinen yhteistyöhanke, jossa lymfoomaa hoitavat lääkärit, patologit, perustutkijat ja bioinformaatikot yhdistävät voimansa. Tutkimusta koordinoidaan HUSin Syöpäkeskuksesta ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusohjelmayksiköstä, mutta mukana ovat vahvasti myös FIMM, Biotekniikan Instituutti sekä muita yliopisto- ja keskussairaaloita. Mukana on myös Pohjoismainen lymfoomatutkijoiden verkosto.
Lisätietoa Lepän tutkimusryhmästä
Syöpäsäätiö ja Suomen Syöpäyhdistys ovat myöntäneet tänä vuonna tutkimusapurahoja yhteensä yli 7 miljoonalla eurolla lähes sataan eri tutkimushankkeeseen.