​​​​​​​​​​​Diagnostisen tekniikan muutosta puoltaa tänään New England Journal of Medicinissä julkaistu iso kansainvälinen tutkimus, jossa HUS on tutkimusaineistoltaan suurimpana rekrytoivana keskuksena ollut mukana. Mukana olleesta 500:sta potilaasta 74 tuli HUS:sta.

"Hakuammunnasta" tarkoin kohdistettuun
koepalojen ottoon

Ultraääniohjattuun koepalojen ottoon on perinteisesti liittynyt se ongelma, että koe otetaan ikään kuin ”hakuammuntana”, koska ultraäänellä ei voida havaita pienimpiä solumuutoksia.

- Tällöin merkitykselliset muutokset eivät välttämättä satu seulaan ja jäävät löytymättä, kertoo yksi tutkimuksen pääkirjoittajista, urologian professori Antti Rannikko.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin tarkemman magneettikuvantamisen hyötyjä perinteiseen, ultraäänipohjaiseen diagnostiikkaan. Tulos on yksiselitteinen:

Viime vuosina tarkkuudeltaan merkittävästi kehittyneellä MRI-kuvantamisella pienimmätkin syöväksi epäillyt muutokset nähdään tarkemmin, ja koepalat voidaan ottaa suoraan halutuista kohteista. Näin merkitykselliset, hoitoa vaativat syövät löytyvät varmemmin, ja potilas pääsee hoitoon entistä nopeammin.

Toisaalta vältetään ylidiagnostiikkaa eli kliinisesti merkityksettömien syöpien löytymistä ja turhien koepalojen ottoa, mistä seuraa vähemmän haittaa potilaalle ja myös kustannussäästöjä.

- PSA-kokeiden aikakaudella löytyneistä eturauhassyövistä iso osa on sellaisia, ettei niitä tarvitsisi todeta saatikka hoitaa, kertoo Rannikko.

HUS edelläkävijä fuusiobiopsian käytössä

HYKS Vatsakeskuksen urologian yksikössä on jo kolmen vuoden ajan käytetty ns. fuusiobiopsia-menetelmää, jolla voidaan yhdistää (fuusioida) MRI- ja ultraäänikuvat. Näin koepalat voidaan ottaa tarkemmin halutuista, epäilyttävistä kohdista.

Fuusiobiopsian käyttö tulee kasvamaan, ja HUS on ensi vuonna hankkimassa toisen vastaavan laitteiston. HUS on Rannikon mukaan toiminut myös referenssikeskuksena, jossa ulkomaalaiset kollegat ovat käyneet tutustumassa fuusiobiopsiatoimintaan.

- Fuusiobiopsia tulee olemaan meillä rutiinimenetelmä, ellei potilaalla ole estettä magneettikuvaukselle, esimerkiksi molemminpuolinen lonkkaproteesi, sanoo Rannikko.