Usein kysytyt kysymykset

Tähän on koottu kysymyksiä tahdistinhoitoon liittyen.

​​ 

Mitä minun olisi hyvä tietää haavanhoidosta?

Haava yleensä paranee hyvin, kun se pidetään puhtaana ja kuivana ja se saa ilmaa. Vältä kiristävien ja hankaavien vaatteiden käyttöä, kunnes haava on kunnolla parantunut.

Muista välttää kahden kuukauden ajan raskaita ponnistuksia ja käsien ääriliikkeitä (esim. uiminen, hiihto, tennis, nyrkkeily ). Tänä aikana tahdistinelektrodit kiinnittyvät kunnolla kudoksiin. On kuitenkin tärkeää, että käytät käsiäsi normaalisti, jotta olkanivelet liikkuvat.

Noudata tahdistimen asennuksen jälkeen saamiasi yksilöllisiä ohjeita tahdistinhaavan hoidossa.

​Jos haava tai sitä ympäröivä ihoalue punoittaa, kuumottaa, on turvonnut, erittää märkäistä eritettä tai ihossa tapahtuu värimuutoksia tai sinulle nousee kuume (yli 38 astetta). Tällaisessa tilanteessa pitää välittömästi ottaa yhteys tahdistimen asentaneeseen sairaalaan.​​

Huomaanko tahdistimen toiminnan jotenkin?

Mikäli tahdistimeen on asetettu automaattimittaukset päälle, voit aistia esimerkiksi öiseen aikaan tapahtuvat automaattikynnysmittaukset hetkellisenä nopeana sykkeenä. Normaalisti kuitenkaan ei tahdistimen toimintaa huomaa.​​

Kuinka kauan tahdistimen "paristo" kestää?

Tahdistimen pariston ikä riippuu tahdistimen toiminnasta ja siitä kuinka paljon tahdistin on käytössä. Yleisesti voidaan sanoa, että tahdistimen paristo kestää 4-10 vuoteen.

Toimiiko tahdistin riittävästi kun paristo heikkenee?

Tahdistin toimii normaalisti pariston loppuvaiheessakin. Kun tahdistimen patteria on kulunut tietyn rajan yli, tahdistin menee turvamoodiin ja silloinkin tahdistaa vielä. Tuolloin virtaa kuluttavat lisätoiminnot kytkeytyvät pois päältä ja tahdistin tahdistaa vain tiettyä taajuutta, esim. 60 lyöntiä/min.​

Voinko itse tuntea tahdistinjohdon irtoamisen tai vaurioitumisen?

Jos tahdistimen johto ei toimi kunnolla, voivat samat oireet voivat palata, joita sinulla oli ennen tahdistimen asennusta. Muutoin et voi tuntea johdon irtoamista. Erittäin harvoin tapahtuva johdon irtoaminen tai vaurioituminen nähdään joko etäseurannan kautta tai poliklinikalla tahdistinta kontrolloitaessa.​

Saanko itse tietoa etäseurannan tiedoista?

Rutiinilähetyksistä lääkäri usein tekee tekstin, joka näkyy omakanta.fi- palvelussa. Jos lähetyksessä näkyy jotain, minkä vuoksi asiaa pitää tutkia poliklinikalla, sinut kutsutaan erikseen poliklinikalle käymään.

Minulla on etäseuranta ja olen lähdössä matkalle. Otanko etäseurantalaitteen mukaan?

Tämän voit  itse päättää. Lyhemmille matkoille (esimerkiksi viikon lomamatka) etäseurantalaitteen mukaan ottaminen ei ole välttämätöntä, mutta jos kyseessä on pidempi oleskelu pois kotoa, kannattaa laitteen mukaan ottamista harkita.

Koska voin aloittaa liikunnan tahdistimen asennuksen jälkeen?

Kevyen liikunnan voi aloittaa vaikka heti tahdistimen asennuksen jälkeen. Ensimmäisten kuukausien aikana kuitenkin tulee muistaa välttää lajeja, joissa tahdistimen puoleiseen käteen kohdistuu ääriliikkeitä tai rasitusta, kuten sauvakävely, uinti, painonnosto, hiihto ym.

Saako liikuntaa harrastaa normaalisti?​

Lähes kaikki liikuntamuodot sopivat tahdistinpotilaalle. Vältettäviä lajeja ovat kontaktilajit, joissa on riski saada iskuja tahdistimen alueelle. Lisäksi rytmihäiriötahdistinpotilaiden tulee välttää lajeja, joissa tajunnanmenetys voi aiheuttaa vaaratilanteen, kuten sukellust, kiipeily yms.

Miten tahdistin vaikuttaa seksielämään?

Tavallisesti tahdistin ei aiheuta rajoituksia seksuaalielämään. Sopeutuminen uuteen tilanteeseen voi vaatia aikaa sekä itseltäsi että kumppaniltasi. Lisätietoja seksuaalisuudesta löydät itsehoito-osiosta sydänsairaus ja seksi.


 

Edellinen sivu