Tahdistinhoito

Sydämen tahdistimen tehtävänä on säädellä normaalista poikkeavien sydämenlyöntien tahtia.

Suomessa asennetaan vuosittain yli 6000 uutta tahdistinta. Lisäksi tehdään vuosittain yli 1500 tahdistimen virtalähteen vaihtoa. Noin puolet asennuksista tehdään yliopisto- ja puolet keskussairaaloissa. Suurin osa asennuksista on hitaan pulssin tahdistinhoitoa. Tahdistinhoito Suomessa on sekä laadullisesti että määrällisesti korkealaatuista eurooppalaista tasoa.

Hitaan pulssin tahdistinhoito

Pulssin hitauden luonne määrää, millainen tahdistinlaite ja tahdistimen säätö potilaalle valitaan. Tahdistimella voidaan poistaa pulssin hitaudesta aiheutuvat levon aikaiset oireet ja usein palauttaa rasituksen sieto.

Tahdistinjohdot asennetaan:

oikeaan kammioon, kuten hidaspulssisessa eteisvärinässä tai

oikeaan eteiseen ja kammioon, kuten eteiskammiokatkoksessa

Tahdistinlaite aistii johdon kautta sydämen omaa toimintaa ja antaa tahdistusta tarvittaessa eteiseen, kammioon tai molempiin. Tahdistinta voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa nopean rytmin lääkehoito aiheuttaa riskin hitaasta pulssista.

Lue lisää: Hitaat rytmihäiriöt (Duodecim)

Sydämen vajaatoiminnan tahdistinhoito

Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa voidaan toisinaan lievittää vajaatoimintatahdistimella. Erityisesti vajaatoimintatahdistimesta hyötyvät potilaat, joilla sydänfilmissä on niin kutsuttu vasen haarakatkos, jonka takia impulssin johtuminen sydämen sisällä on viivästynyt.

Tämä voi aiheuttaa sydämeen niin sanotun synkronisaatiohäiriön, jossa sydämen sivuseinämä supistuu eriaikaisesti sydämen etuosaan verrattuna, mikä pahentaa vajaatoimintaa. Tämä voidaan korjata tahdistamalla sydäntä samanaikaisesti oikeaan kammioon ja vasemmankammioon sivuseinämään viedyistä johdoista. Sydämen synkronointi parantaa pumppauskykyä ja voi lievittää sydämen vajaatoiminnan oireita.

Rytmihäiriötahdistinhoito

Rytmihäiriötahdistin asennetaan, kun hengenvaarallinen rytmihäiriö on vaarassa uusiutua. Sitä käytetään myös vaikeassa sydänsairaudessa turvana, vaikka vakavaa rytmihäiriötä ei ole vielä esiintynyt. Rytmihäiriötahdistin muistuttaa tavallista tahdistinta, mutta se on kooltaan suurempi ja toiminnoiltaan monipuolisempi.

Rytmihäiriötahdistin seuraa rytmiä ja pysäyttää kammioperäisen tiheälyöntisyyskohtauksen tahdistamalla tai tarvittaessa korkeaenergisen sähköiskun avulla. Kammiovärinän se pysäyttää iskuhoidolla tavallisesti 10-20 sekunnin kuluessa. Potilas voi mennä hetkeksi tajuttomaksi ennen rytmin kääntöä.

Rytmihäiriötahdistimeksi voidaan valita potilaskohtaisesti sellainen laite, joka hoitaa myös hidasta pulssia kuten tavallinen tahdistin tai antaa sydäntä synkronoivaa tahdistusta vajaatoiminnan lievittämiseksi. Osalle potilaista voidaan käyttää ihonalaista rintakehän ulkopuolista rytmihäiriötahdistinta, jossa ei ole sydämen sisäisiä tahdistinjohtoja eikä siten tahdistusmahdollisuutta.

Suurin osa tahdistinasennuksista tehdään päiväkirurgisina toimenpiteinä. Tahdistinasennuksiin liittyy vähäinen toimenpidekomplikaatioiden riski ja asennuksesta toivutaan yleensä nopeasti. Tahdistimen asennukseen liittyviä mahdollisia komplikaatiota ovat esimerkiksi tahdistinhaavan tulehtuminen ja tahdistintaskun vuoto. Muita harvinaisempia asennuskomplikaatioita voivat olla ilmarinta, tahdistinjohdon aiheuttama reikä sydänlihakseen, verenpurkauma kudoksiin tai tahdistimen toimintaan liittyvät ongelmat

Tahdistinasennuksen yhteydessä pidetään yleensä 1-3 vrk:n kestoinen tauko potilaalla mahdollisesti olevasta verenohennuslääkityksestä. Tahdistintaskun ja leikkaushaavan vuoksi pidetään potilaskohtaisesti 1-2 vk:n kestoinen sairausloma.

Tahdistimen asennus

Tahdistin asennetaan paikallispuudutuksessa ja tarpeen mukaan annetaan kipulääkkeitä. Tahdistin sijoitetaan rintakehän etuosaan pienen ihoviillon kautta. Johdot viedään laskimoita myöten sydämen oikeaan eteiseen ja kammioon röntgenläpivalaisulla seuraten.

Tavallisesti tahdistukseen tarvittava impulssi johdetaan sydämeen tahdistinjohtojen kautta. Poikkeuksellisesti voidaan käyttää osalle potilaista kammiotahdistukseen sydämen sisäistä langatonta tahdistinta. Tämä viedään sydämeen reisilaskimon kautta ja kiinnitetään oikean kammion seinämään.

Tahdistimen säädöt tehdään yleensä heti asennuksen yhteydessä ja kotiutus tapahtuu samana tai seuraavana päivänä.

Tahdistimen virtalähde kestää tahdistinmallista ja tahdistintavasta riippuen 5-15 vuotta. Ennen virtalähteen ehtymistä tahdistingeneraattori vaihdetaan pienemmässä toimenpiteessä kuin tahdistimen asennus, sillä vaihdon yhteydessä ehjiä johtoja ei vaihdeta, vaan uusi tahdistin liitetään vanhoihin johtoihin.

Tahdistinhaavan hoito

Tahdistinhaavalla on joko sulavat ompeleet tai 10 päivää pidettävät ompeleet, jotka poistetaan yleensä terveyskeskuksessa.

haavaa suihkutellaan kahden viikon ajan vedellä
kuivaus puhtaalla pyyhkeellä taputtelemalla, haavaa ei saa hangata
saunomista ja uimista vältetään kahden viikon ajan
haavaa ja sitä ympäröivän ihoaluetta tarkkaillaan päivittäin
Jos haava tai sitä ympäröivä ihoalue punoittaa, kuumottaa, erittää tai ihossa tapahtuu värimuutoksia, pitää välittömästi ottaa yhteys tahdistimen asentaneeseen sairaalaan

Tahdistinkontrollit

Ensimmäinen tahdistimen kontrollikäynti tehdään yleensä kolmen kuukauden kuluttua sen asennuksesta. Seuraava kontrollikäynti on yleensä 1-5 vuoden välein tai tarpeen mukaan. Etäseurannassa olevat potilaat eivät nykyään normaalisti käy rutiinikontrolleissa.

TAHDISTINKONTROLLIT

Tahdistinta tarkkaillaan ja säädetään tahdistinpoliklinikalla testauslaitteen avulla. Tahdistimen testauksessa saatetaan joutua laskemaan tai nostamaan sykettä hetkellisesti, mikä voi aiheuttaa epämiellyttävää oloa, mutta muuten tahdistimen testaus on kivutonta.

Testauslaitteella tehdään yksilölliset tahdistimen säädöt sekä luetaan tahdistimesta seuraavat asiat:

tahdistimen muisti
virtalähteen tila ja johtojen vastusten tila
mitataan tahdistuskynnys, joka on pienin virtamäärä, joka aiheuttaa tahdistuksen
mitataan kuinka tahdistin tunnistaa sydämen oman sähköisen toiminnan

TAHDISTIMEN ETÄSEURANTA

Tahdistimesta luettavat tiedot saadaan myös mahdollisen etäseurannan kautta kotoa käsin etäseurantalaitteella, jolloin sairaalakontrolleja ei yleensä tarvita. Etälaite ilmoittaa sairaalaan automaattisesti potilaasta tai tahdistimesta johtuvat toimintahäiriöt sekä virtalähteen vaihtoajan, jolloin potilas voidaan tarvittaessa kutsua poliklinikalle tarkastukseen tai suoraan tahdistimen vaihtoon.

Etäseuranta on vuonna 2008 aloitettu tiedonsiirtotekniikka, jolla kotona olevan monitorin kautta tahdistimen tiedot lähetetään tahdistinpoliklinikalle. Etäseuranta ei vaikuta tahdistimen toimintaan, vain seuraa sitä.

Lääketieteelliset toimenpiteet

Leikkaustilanteissa tai muissa toimenpiteissä hoitava yksikkö ottaa yhteyttä tahdistinpoliklinikalle tarvittavien tahdistimen säätöjen suhteen. Sydänlääkäri aina arvioi voidaanko tehdä magneettitutkimus tai antaa sädehoitoa.

Hammaslääkärissä käynti ei yleensä aiheuta erityistoimenpiteitä. Verenpainemittarit tai sykemittarit eivät välttämättä näytä oikeaa sykelukemaa, koska esimerkiksi runsaat lisälyönnit tai mahdollinen eteisvärinä saattavat vääristää mittaustuloksia.

Muista aina mainita toimenpidettä tai tutkimusta suunniteltaessa, että sinulla on tahdistin.

Turvallisia toimenpiteitä

Turvallisia toimenpiteitä, jotka eivät vaadi tahdistimen säätöä tai testaamista

luuntiheysmittaus
kapseliendoskopia
ultraäänitutkimukset
röntgentutkimukset
tietokonetomografiakuvaukset
mammografia
PET-kuvaus
EKG
kuulokoje
sykemonitori
laserhoito (silmät, iho)
hierontamatto sekä
hierontatuoli

Vapaa-ajalla

Matkapuhelin ei aiheuta ongelmia tahdistimen toimintaan. Matkapuhelinta ei kannata pitää kuitenkaan rintataskussa.

Lähes kaikkia kotona olevia kodinkoneita voi käyttää normaalisti. Induktioliettä voi käyttää normaalisti, mutta sen päälle ei kannata kurotella. Bensiinityökalujen käyttö tapauskohtaista.

Turvatarkastuksissa näytetään saamasi tahdistinkortti ja näin turvatarkastaja tietää tehdä tarkastuksen käsin. Kauppojen turvaportit eivät aiheuta ongelmia kuljettaessa niiden ohi nopeasti.

Tarvittaessa kysy lääkäriltä tai tahdistinhoitajalta oma tilanteesi. Jos olet tahdistimesta täysin riippuvainen tai sinulla on rytmihäiriötahdistin, niin sähköhitsausta on vältettävä.

Tahdistin ei yleensä aiheuta juurikaan rajoituksia normaaliin elämään. Kuitenkin jokainen potilas on yksilöllinen ja tahdistinhoidon syitä erilaisia, joten erikoistilanteita tulee arvioida jokaisen kohdalla erikseen.

Fyysinen rasitus

Tavallisesti tahdistin ei aiheuta rajoituksia tavanomaisiin liikuntalajeihin eikä seksielämään. Aktiivisen liikunnan voi aloittaa ensimmäisen seurantakäynnin jälkeen, eli kolmen kuukauden kuluttua asennuksesta. Rauhallisempaa liikuntaa, kuten kävelylenkkejä voi kuitenkin tehdä heti tahdistimen asennuksen jälkeen. Kontaktilajeja, joissa kontakti kohdistuu ylävartalon alueelle, kuten esim. amerikkalainen jalkapallo, jääkiekko ja erilaiset kamppailulajit, ei suositella.