Suomessa asennetaan vuosittain yli 6000 uutta tahdistinta. Lisäksi
tehdään vuosittain yli 1500 tahdistimen
virtalähteen vaihtoa. Noin puolet asennuksista tehdään yliopisto- ja puolet keskussairaaloissa.
Suurin osa asennuksista on hitaan pulssin tahdistinhoitoa. Tahdistinhoito
Suomessa on sekä laadullisesti että määrällisesti korkealaatuista
eurooppalaista tasoa.
Hitaan pulssin tahdistinhoito
Pulssin hitauden luonne määrää, millainen tahdistinlaite ja tahdistimen säätö potilaalle valitaan. Tahdistimella voidaan poistaa pulssin hitaudesta aiheutuvat levon aikaiset oireet ja usein palauttaa rasituksen sieto.
Tahdistinjohdot asennetaan:
- oikeaan kammioon, kuten hidaspulssisessa eteisvärinässä tai
- oikeaan eteiseen ja kammioon, kuten eteiskammiokatkoksessa
Tahdistinlaite aistii johdon kautta sydämen omaa toimintaa ja antaa tahdistusta tarvittaessa eteiseen, kammioon tai molempiin. Tahdistinta voidaan käyttää myös tilanteissa, joissa nopean rytmin lääkehoito aiheuttaa riskin hitaasta pulssista.
Lue lisää: Hitaat rytmihäiriöt (Duodecim)
Sydämen vajaatoiminnan tahdistinhoito
Vaikeaa sydämen vajaatoimintaa voidaan toisinaan lievittää vajaatoimintatahdistimella. Erityisesti vajaatoimintatahdistimesta hyötyvät potilaat, joilla sydänfilmissä on niin kutsuttu vasen haarakatkos, jonka takia impulssin johtuminen sydämen sisällä on viivästynyt.
Tämä voi aiheuttaa sydämeen niin sanotun synkronisaatiohäiriön, jossa sydämen sivuseinämä supistuu eriaikaisesti sydämen etuosaan verrattuna, mikä pahentaa vajaatoimintaa. Tämä voidaan korjata tahdistamalla sydäntä samanaikaisesti oikeaan kammioon ja vasemmankammioon sivuseinämään viedyistä johdoista. Sydämen synkronointi parantaa pumppauskykyä ja voi lievittää sydämen vajaatoiminnan oireita.
Rytmihäiriötahdistinhoito
Rytmihäiriötahdistin asennetaan, kun hengenvaarallinen rytmihäiriö on vaarassa uusiutua. Sitä käytetään myös vaikeassa sydänsairaudessa turvana, vaikka vakavaa rytmihäiriötä ei ole vielä esiintynyt. Rytmihäiriötahdistin muistuttaa tavallista tahdistinta, mutta se on kooltaan suurempi ja toiminnoiltaan monipuolisempi.
Rytmihäiriötahdistin seuraa rytmiä ja pysäyttää kammioperäisen tiheälyöntisyyskohtauksen tahdistamalla tai tarvittaessa korkeaenergisen sähköiskun avulla. Kammiovärinän se pysäyttää iskuhoidolla tavallisesti 10-20 sekunnin kuluessa. Potilas voi mennä hetkeksi tajuttomaksi ennen rytmin kääntöä.
Rytmihäiriötahdistimeksi voidaan valita potilaskohtaisesti sellainen laite, joka hoitaa myös hidasta pulssia kuten tavallinen tahdistin tai antaa sydäntä synkronoivaa tahdistusta vajaatoiminnan lievittämiseksi. Osalle potilaista voidaan käyttää ihonalaista rintakehän ulkopuolista rytmihäiriötahdistinta, jossa ei ole sydämen sisäisiä tahdistinjohtoja eikä siten tahdistusmahdollisuutta.
Suurin osa tahdistinasennuksista tehdään päiväkirurgisina toimenpiteinä. Tahdistinasennuksiin liittyy vähäinen toimenpidekomplikaatioiden riski ja asennuksesta toivutaan yleensä nopeasti. Tahdistimen asennukseen liittyviä mahdollisia komplikaatiota
ovat esimerkiksi tahdistinhaavan tulehtuminen ja tahdistintaskun vuoto.
Muita harvinaisempia asennuskomplikaatioita voivat olla ilmarinta,
tahdistinjohdon aiheuttama reikä sydänlihakseen, verenpurkauma kudoksiin tai
tahdistimen toimintaan liittyvät ongelmat
Tahdistinasennuksen yhteydessä pidetään yleensä 1-3 vrk:n kestoinen tauko potilaalla mahdollisesti olevasta verenohennuslääkityksestä. Tahdistintaskun ja leikkaushaavan vuoksi pidetään potilaskohtaisesti 1-2 vk:n kestoinen sairausloma.
Tahdistimen asennus
Tahdistin asennetaan
paikallispuudutuksessa ja tarpeen mukaan annetaan kipulääkkeitä.
Tahdistin sijoitetaan rintakehän etuosaan pienen ihoviillon kautta.
Johdot viedään laskimoita myöten sydämen oikeaan eteiseen ja kammioon
röntgenläpivalaisulla seuraten.
Tavallisesti tahdistukseen
tarvittava impulssi johdetaan sydämeen tahdistinjohtojen kautta.
Poikkeuksellisesti voidaan käyttää osalle potilaista kammiotahdistukseen
sydämen sisäistä langatonta tahdistinta. Tämä viedään sydämeen
reisilaskimon kautta ja kiinnitetään oikean kammion seinämään.
Tahdistimen säädöt tehdään yleensä heti asennuksen yhteydessä ja kotiutus tapahtuu samana tai seuraavana päivänä.
Tahdistimen virtalähde
kestää tahdistinmallista ja tahdistintavasta riippuen 5-15 vuotta. Ennen
virtalähteen ehtymistä tahdistingeneraattori vaihdetaan pienemmässä
toimenpiteessä kuin tahdistimen asennus, sillä vaihdon yhteydessä ehjiä
johtoja ei vaihdeta, vaan uusi tahdistin liitetään vanhoihin johtoihin.
Tahdistinhaavan hoito
Tahdistinhaavalla on joko sulavat ompeleet tai 10 päivää pidettävät ompeleet, jotka poistetaan yleensä terveyskeskuksessa.
- haavaa suihkutellaan kahden viikon ajan vedellä
- kuivaus puhtaalla pyyhkeellä taputtelemalla, haavaa ei saa hangata
- saunomista ja uimista vältetään kahden viikon ajan
- haavaa ja sitä ympäröivän ihoaluetta tarkkaillaan päivittäin
- Jos
haava tai sitä ympäröivä ihoalue punoittaa, kuumottaa, erittää tai
ihossa tapahtuu värimuutoksia, pitää välittömästi ottaa yhteys
tahdistimen asentaneeseen sairaalaan
Tahdistinkontrollit
Ensimmäinen tahdistimen kontrollikäynti tehdään yleensä kolmen kuukauden kuluttua sen asennuksesta. Seuraava kontrollikäynti on yleensä 1-5 vuoden välein tai tarpeen mukaan. Etäseurannassa olevat potilaat eivät nykyään normaalisti käy rutiinikontrolleissa.
Tahdistinta
tarkkaillaan ja säädetään tahdistinpoliklinikalla testauslaitteen
avulla. Tahdistimen testauksessa saatetaan joutua laskemaan tai
nostamaan sykettä hetkellisesti, mikä voi aiheuttaa epämiellyttävää
oloa, mutta muuten tahdistimen testaus on kivutonta.
Testauslaitteella tehdään yksilölliset tahdistimen säädöt sekä luetaan tahdistimesta seuraavat asiat:
tahdistimen muisti
virtalähteen tila ja johtojen vastusten tila
mitataan tahdistuskynnys, joka on pienin virtamäärä, joka aiheuttaa tahdistuksen
mitataan kuinka tahdistin tunnistaa sydämen oman sähköisen toiminnan
TAHDISTIMEN ETÄSEURANTA
Tahdistimesta luettavat tiedot 
saadaan
myös mahdollisen etäseurannan kautta kotoa käsin etäseurantalaitteella,
jolloin sairaalakontrolleja ei yleensä tarvita. Etälaite ilmoittaa
sairaalaan automaattisesti potilaasta tai tahdistimesta johtuvat
toimintahäiriöt sekä virtalähteen vaihtoajan, jolloin potilas voidaan
tarvittaessa kutsua poliklinikalle tarkastukseen tai suoraan tahdistimen
vaihtoon.
Etäseuranta
on vuonna 2008 aloitettu tiedonsiirtotekniikka, jolla kotona olevan
monitorin kautta tahdistimen tiedot lähetetään tahdistinpoliklinikalle.
Etäseuranta ei vaikuta tahdistimen toimintaan, vain seuraa sitä.
Lääketieteelliset toimenpiteet
Leikkaustilanteissa
tai muissa toimenpiteissä hoitava yksikkö ottaa yhteyttä
tahdistinpoliklinikalle tarvittavien tahdistimen säätöjen suhteen.
Sydänlääkäri aina arvioi voidaanko tehdä magneettitutkimus tai antaa
sädehoitoa.
Hammaslääkärissä käynti ei yleensä aiheuta
erityistoimenpiteitä. Verenpainemittarit tai sykemittarit eivät
välttämättä näytä oikeaa sykelukemaa, koska esimerkiksi runsaat
lisälyönnit tai mahdollinen eteisvärinä saattavat vääristää
mittaustuloksia.
Muista aina mainita toimenpidettä tai tutkimusta suunniteltaessa, että sinulla on tahdistin.
Turvallisia toimenpiteitä
Turvallisia toimenpiteitä, jotka eivät vaadi tahdistimen säätöä tai testaamista
- luuntiheysmittaus
- kapseliendoskopia
- ultraäänitutkimukset
- röntgentutkimukset
- tietokonetomografiakuvaukset
- mammografia
- PET-kuvaus
- EKG
- kuulokoje
- sykemonitori
- laserhoito (silmät, iho)
- hierontamatto sekä
- hierontatuoli
Vapaa-ajalla
Matkapuhelin ei aiheuta ongelmia
tahdistimen toimintaan. Matkapuhelinta ei kannata pitää kuitenkaan
rintataskussa.
Lähes kaikkia kotona olevia
kodinkoneita voi käyttää normaalisti. Induktioliettä voi käyttää normaalisti, mutta sen päälle ei kannata
kurotella. Bensiinityökalujen käyttö tapauskohtaista.
Turvatarkastuksissa näytetään saamasi tahdistinkortti ja
näin turvatarkastaja tietää tehdä tarkastuksen käsin. Kauppojen
turvaportit eivät aiheuta ongelmia kuljettaessa niiden ohi nopeasti.
Tarvittaessa
kysy lääkäriltä tai tahdistinhoitajalta oma tilanteesi. Jos olet
tahdistimesta täysin riippuvainen tai sinulla on rytmihäiriötahdistin,
niin sähköhitsausta on vältettävä.
Tahdistin ei yleensä aiheuta
juurikaan rajoituksia normaaliin elämään. Kuitenkin jokainen potilas on
yksilöllinen ja tahdistinhoidon syitä erilaisia, joten erikoistilanteita
tulee arvioida jokaisen kohdalla erikseen.
Fyysinen rasitus
Tavallisesti
tahdistin ei aiheuta rajoituksia tavanomaisiin liikuntalajeihin eikä
seksielämään. Aktiivisen liikunnan voi aloittaa ensimmäisen
seurantakäynnin jälkeen, eli kolmen kuukauden kuluttua asennuksesta.
Rauhallisempaa liikuntaa, kuten kävelylenkkejä voi kuitenkin tehdä heti
tahdistimen asennuksen jälkeen. Kontaktilajeja, joissa kontakti
kohdistuu ylävartalon alueelle, kuten esim. amerikkalainen jalkapallo,
jääkiekko ja erilaiset kamppailulajit, ei suositella.
Lue lisää
Sydänsairaus ja liikunta
Sydänsairaus ja seksi
Edellinen sivuSeuraava sivu