Nivustaipeen iho puudutetaan ja reisilaskimoon asetetaan ns.
sisäänviejät, joiden kautta pehmeät ja taipuisat tutkimuskatetrit ohjataan
sydämen sisään röntgenläpivalaisun avulla. Tarvittaessa voidaan käyttää myös
muita suonireittejä. Katetrien liikuttelu verisuonessa on yleensä kivutonta.
Tutkimuskatetrien avulla selvitetään onko sähköimpulssin
kulku sydämessä normaalia vai onko potilaalla rytmihäiriöitä aiheuttavia
rakenteita. Sydäntä tahdistetaan ja aiheutetaan lisälyöntejä. Tarkoituksena on aiheuttaa rytmihäiriö. Jos
sellainen löytyy, sen syntypaikka ja syntytapa määritetään.
Osa käynnistyvistä rytmihäiriöistä voidaan pysäyttää helposti
tahdistamalla. Joskus tarvitaan sähköistä rytmisiirtoa tai rytmihäiriölääkettä.
Potilaan vointia ja verenpainetta sekä sydämen rytmiä ja sydämen sisältä
saatavia sähkösignaaleja tarkkaillaan jatkuvasti.
Tutkimus kestää 1 – 2 tuntia. Lopuksi katetrit ja
sisäänviejät poistetaan ja verisuonen pienet reiät painetaan kiinni, minkä
jälkeen potilaan on oltava makuulla noin neljä tuntia.
Rauhoittavaa lääkitystä pyritään välttämään, koska se
saattaa estää rytmihäiriön käynnistymisen. Usein toimenpiteen aikana annetaan
lääkkeitä, jotka helpottavat rytmihäiriön käynnistymistä (esim. isoprenaliini,
atropiini). Näiden lääkkeiden vaikutuksesta sydämen syketaajuus nopeutuu ja
lyönti voimistuu rasituksen tapaan, mikä voi tuntua oudolta.
Mikäli katetrihoito tehdään samalla, ablaation tuottama kipu
estetään tehokkaalla suonensisäisesti annettavalla kipulääkityksellä.
Sydämen elektrofysiologiseen tutkimukseen liittyvien
vaarallisten komplikaatioiden riski, kuten verenvuoto sydänpussiin, on erittäin
pieni (<1 %).
Pienet mustelmat nivustaipeessa ovat tavallisia ja
vaarattomia. Sen sijaan verenvuoto pistokohdasta tai suuri ja aristava
ihonalainen verenpurkauma on aihe ottaa yhteyttä toimenpideyksikköön.
Mikäli tutkimuksessa käynnistyy katetriablaatiolla
hoidettavissa oleva rytmihäiriö, pyritään se hoitamaan samalla kerralla.
Rytmihäiriötahdistimen tai tavallisen tahdistimen asennuksen ajankohta
ratkaistaan tapauskohtaisesti.
Kotiin pääsee joko samana iltana tai seuraavana päivänä,
ellei jatkohoito vaadi muuta. Kotiutumisen jälkeen voi kävellä normaalisti,
voimakkaita ponnisteluja ja urheilua on hyvä välttää muutaman päivän ajan.
Sairausloman tarve ratkaistaan yksilöllisesti.