Supraventrikulaarisen takykardian (SVT) katetrihoito

Katetriablaatiolla eli katetrihoidolla tarkoitetaan supraventrikulaarista takykardiaa aiheuttavan rakenteen poistamista sydämen seinämästä joko radiotaajuisella sähkövirralla tai jäädyttämällä.

Supraventrikulaarisen takykardian taustaa

Terveen sydämen äkkiä alkava tiheälyöntinen rytmihäiriö on useimmiten supraventrikulaarinen takykardia (SVT). Se johtuu joko kaksiosaisesta eteis-kammiosolmukkeesta tai eteisten ja kammioiden välisestä ylimääräisestä sähköyhteydestä (oikoradasta). Supraventrikulaarinen takykardia syntyy, kun sähköimpulssi jää kiertämään normaalin ja ylimääräisen radan välille. Syketaajuus (pulssi) on tällöin 140-220 kertaa minuutissa.

Supraventrikulaarista takykardiaa aiheuttavat sähköiset rakenteet ovat synnynnäisiä. Ne eivät vaikuta sydämen toimintaan muuten kuin tekemällä äkillisen tiheälyöntisyyden mahdolliseksi. Oireilu alkaa useimmiten nuorena aikuisena. Samanlainen oire voi johtua myös eteistakykardiasta, jonka syynä on paikallinen sähköärsyke eteisen seinämässä.

Supraventrikulaarisen takykardian vaikutukset

Nopea rytmi sinänsä ei vaurioita tervettä sydäntä eikä ole vaarallista. Kohtauksen aikana verenpaine saattaa kuitenkin laskea hetkellisesti aiheuttaen huimausta ja heikotusta. Verenpaineen lasku voi joskus harvoin aiheuttaa hetkellisen pyörtymisen.

SVT:n aikana sydänfilmissä (EKG) nähdään säännöllinen tiheälyöntinen rytmihäiriö. Lepo-EKG on yleensä normaali. Mikäli EKG:ssä näkyy oikoradan merkkinä ns. delta-aalto, kyseessä on Wolff-Parkinson-Whiten oireyhtymä (WPW). Pieni osa oikoradoista saattaa olla vaarallisia.

Mitä katetrihoito on?

Katetriablaatiolla eli katetrihoidolla tarkoitetaan rytmihäiriötä aiheuttavan rakenteen poistamista sydämen seinämästä joko radiotaajuisella sähkövirralla tai jäädyttämällä. Ablaatiokatetri viedään verisuonen kautta sydämen sisälle rytmihäiriötä tuottavaan kohtaan. Ablaatio tekee tarkoin säädettävissä olevan pistemäisen kudosmuutoksen.

Katetrihoidon kulku

Toimenpiteen tekee rytmikardiologi tätä tarkoitusta varten rakennetussa sydäntutkimuslaboratoriossa.

Nivustaipeen iho puudutetaan ja reisilaskimoon asetetaan ns. sisäänviejät, joiden kautta pehmeät ja taipuisat tutkimuskatetrit ja hoitokatetri ohjataan sydämen sisään röntgenläpivalaisun avulla. Reisilaskimon lisäksi voidaan joskus käyttää myös muita suonireittejä. Katetrin liikuttelu verisuonessa on yleensä kivutonta.

Rytmihäiriön esille saamiseksi sydäntä tahdistetaan tutkimuskatetrien avulla. Samalla sydänfilmiä rekisteröidään sydämen sisältä. Tahdistus voi tuntua samalta kuin varsinainen rytmihäiriö, mutta se ei ole vaarallista. Tätä tutkimusvaihetta kutsutaan elektrofysiologiseksi tutkimukseksi. Rauhoittavaa esilääkitystä pyritään välttämään, koska se saattaa estää rytmihäiriön käynnistymisen.

Jos rytmihäiriön syy on kaksiosainen eteis-kammiosolmuke, hoitokohde on ns. hidas rata oikean eteisen alaosassa. Jos rytmihäiriön syy on eteisten ja kammioiden välinen oikorata tai paikallinen eteistakykardia, hoito kohdistetaan niihin. Sydämen vasemmalla puolella olevat rytmihäiriöt hoidetaan viemällä hoitokatetri transseptaalipunktiolla eteisväliseinän lävitse tai harvemmin reisivaltimon kautta hoitokohteeseen. Hoidon mahdollisesti tuottama kipu estetään tehokkaalla suonensisäisesti annettavalla kipulääkityksellä, joka samalla rauhoittaa.

Toimenpide kestää tunnista neljään tuntiin. Lopuksi katetrit ja sisäänviejät poistetaan ja verisuonen pienet reiät painetaan kiinni, minkä jälkeen potilaan on oltava makuulla noin neljä tuntia.

Katetrihoidon tulokset

Katetriablaatiohoito parantaa supraventrikulaarisen takykardian pysyvästi 90–95 %:ssa tapauksista. Alustava tulos tiedetään toimenpiteen lopussa. Jos tulosta ei saavuteta tai rytmihäiriö palautuu, toimenpide voidaan uusia. Eteistakykardiassa tulokset ovat hieman heikompia.

Toimenpiteen mahdolliset komplikaatiot

Supraventrikulaarisen takykardian katetrihoitoon liittyvien vaarallisten komplikaatioiden riski, kuten verenvuoto sydänpussiin, on erittäin pieni (<1 %).

Pienet mustelmat nivustaipeessa ovat tavallisia ja vaarattomia. Sen sijaan verenvuoto pistokohdasta tai suuri ja aristava ihonalainen verenpurkauma on aihe ottaa yhteyttä toimenpideyksikköön.

Hoitokohteesta riippuen supraventrikulaarisen takykardian ablaatiohoitoon voi liittyä pieni riski eteis-kammiosolmukkeen katkeamisesta (0,1-0,5 %), jolloin joudutaan asentamaan pysyvä sydämen tahdistin.

Toimenpiteen jälkeen

Kotiin pääsee joko samana iltana tai seuraavana päivänä. Kotiutumisen jälkeen voi kävellä normaalisti, voimakkaita ponnisteluja ja urheilua on hyvä välttää muutaman päivän ajan. Sairausloman tarve ratkaistaan yksilöllisesti. Rytmihäiriölääkitys voidaan lähes aina lopettaa.


Edellinen sivuOsion alkuun

 


Päivitetty 13.6.2017 15:22