Eteislepatuksen katetrihoito

Katetriablaatiolla eli katetrihoidolla tarkoitetaan rytmihäiriötä aiheuttavan rakenteen poistamista sydämen seinämästä radiotaajuisella sähkövirralla

Eteislepatuksen taustaa

Eteislepatuksessa sähköärsyke kiertää eteisissä säännöllistä reittiä n. 240–300 kierrosta minuutissa, ja tämä saa eteiset lepattavaan liikkeeseen. Eteislepatuksen sähköärsyke pääsee kammioihin joka toisella, kolmannella tai joka neljännellä kierroksella. Siksi eteislepatuksen aikana kammioiden supistumistaajuus (pulssi) on 120-150/min, 80-100/min tai 60-75/min.

Sydämen eteisten kokoa lisäävät tekijät (sydänsairaudet, kestävyysurheilu) lisäävät eteislepatuksen todennäköisyyttä. Usein potilaalla esiintyy myös eteisvärinää. Eteislepatuksen yleisin muoto on ns. tyypillinen eteislepatus, jossa sähköärsyke kiertää oikeassa eteisessä. Eteislepatus todetaan EKG:n avulla.

Eteislepatuksen vaikutukset

Eteislepatus voi aiheuttaa sydämen tykytystä, heikotusta ja väsymistä. Ääritilanteissa (kova rasitus, eräät lääkkeet) sykenopeus voi olla 300/min, mikä voi olla vaarallista. Jos eteislepatus kestää kuukausia ja sykenopeus on jatkuvasti yli 110/min, saattaa kehittyä sydämen vajaatoiminta (ns. takykardiamyopatia). Oireetonkin eteislepatus lisää eteisvärinän tapaan aivohalvauksen vaaraa.

Mitä katetrihoito on?

Katetriablaatiolla tarkoitetaan rytmihäiriötä aiheuttavan rakenteen poistamista sydämen seinämästä radiotaajuisella sähkövirralla. Ablaatiokatetri viedään verisuonen kautta sydämen sisälle rytmihäiriötä tuottavaan kohtaan.

Tyypillisessä eteislepatuksessa hoitokohde on oikean eteisen alaosassa trikuspidaaliläpän ja alaonttolaskimon välinen kannas. Katkaisemalla radiotaajuusenergialla sähkön johtuminen tässä kannaksessa voidaan pysäyttää eteislepatus ja estää sen uusiutuminen.

Lääkehoito ennen eteislepatuksen katetrihoitoa

Eteislepatukseen liittyvän tukosriskin takia kaikille korkeassa tukosvaarassa oleville (CHA2DS2VASc-riskipisteet 2) aloitetaan verenohennushoito eli antikoagulaatiohoito. Marevania® käyttävillä INR-arvon on oltava hoitotasolla (2.0) vähintään kolme viikkoa ennen toimenpidettä. Suoria antikoagulantteja (Eliquis®, Lixiana®, Pradaxa®, Xarelto®) on käytettävä säännöllisesti vähintään kolme viikkoa ennen toimenpidettä.

Eteislepatuksen katetrihoidon kulku

Toimenpiteen tekee rytmikardiologi tätä tarkoitusta varten rakennetussa sydäntutkimuslaboratoriossa.

Nivustaipeen iho puudutetaan ja reisilaskimoon asetetaan ns. sisäänviejät, joiden kautta pehmeät ja taipuisat tutkimuskatetrit ja hoitokatetri ohjataan sydämen sisään röntgenläpivalaisun avulla.

Tyypillisessä eteislepatuksessa katetrihoito tehdään EKG-tiedon perusteella. Muissa eteislepatustyypeissä hoitokohdan selvittäminen vaatii tarkempia tutkimuksia rytmihäiriön aikana.

Tyypillisen eteislepatuksen hoito kestää 1-2 tuntia. Poikkeavan eteislepatuksen hoito saattaa kestää useita tunteja. Lopuksi katetrit ja sisäänviejät poistetaan ja verisuonen pienet reiät painetaan kiinni, minkä jälkeen potilaan on oltava makuulla noin neljä tuntia.

Mikäli toimenpiteen aikana ilmaantuu eteisvärinä, voidaan joutua tekemään sähköinen rytminsiirto tai antamaan rytmihäiriölääkettä.

Lääkitys toimenpiteen aikana

Esilääkkeenä annetaan rentouttavaa ja rauhoittavaa lääkettä. Ablaation aiheuttama kipu estetään tehokkaalla suonensisäisesti annettavalla lääkityksellä, joka samalla rauhoittaa. Veren hyytymistaipumusta vähennetään suoneen annettavalla hepariinilla tarpeen mukaan.


Eteislepatuksen katetrihoidon tulokset

Tyypillinen eteislepatus paranee noin 90 %:ssa tapauksista. Eteislepatus on osittain samaa eteissairautta kuin eteisvärinä, ja vaikka eteislepatus pysyisi pois, myöhemmin saattaa esiintyä eteisvärinää. Siksi osalla potilaista joudutaan käyttämään lääkehoitoa eteisvärinän estämiseksi.

Poikkeavassa eteislepatuksessa tulokset ovat huonompia.

Toimenpiteen mahdolliset komplikaatiot

Tyypillisen eteislepatuksen katetrihoitoon liittyvien vaarallisten komplikaatioiden riski, kuten verenvuoto sydänpussiin, on erittäin pieni (<1 %). Pienet mustelmat nivustaipeessa ovat tavallisia ja vaarattomia. Sen sijaan verenvuoto pistokohdasta tai suuri ja aristava ihonalainen verenpurkauma on aihe ottaa yhteyttä toimenpideyksikköön.

Poikkeavassa eteislepatuksessa ablaatiokohde on usein vaikeammin tavoitettavissa ja komplikaatiovaara suurempi.

Eteislepatuksen katetrihoidon jälkeen

Kotiin pääsee joko samana iltana tai seuraavana päivänä. Kotiutumisen jälkeen voi kävellä normaalisti, voimakkaita ponnisteluja ja urheilua on hyvä välttää muutaman päivän ajan. Sairausloman tarve ratkaistaan yksilöllisesti.

Eteislepatuksen katetrihoidon jälkeen verenohennuslääkityksen tarve arvioidaan yksilöllisesti kuten eteisvärinässä. Pienen riskin potilailla antikoagulaatiohoito voidaan yleensä lopettaa noin 3-6 kuukauden kuluttua. Korkean riskin potilailla verenohennushoito on pysyvä.

Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Päivitetty 29.6.2017 22:53