Eteis-kammiosolmukkeen katetriablaatio on aiheellinen, jos eteisvärinän
tai eteislepatuksen aikaista syketaajuutta (pulssia) ei saada hidastettua
riittävästi lääkehoidolla. Nopea syke saattaa johtaa heikkoon rasituksensietoon
ja jopa sydämen vajaatoimintaan.
Ennen eteis-kammiosolmukkeen katetriablaatiota asennetaan aina pysyvä sydämen tahdistin. Joskus nämä toimenpiteet tehdään
samana päivänä. Yleensä tahdistin asennetaan ensin ja ablaatio tehdään muutama
viikko asennuksen jälkeen. Tahdistimen tyyppi valitaan yksilökohtaisesti.
Eteis-kammiosolmukkeen katkaisu ei poista eteisvärinää eikä
verenohennuslääkityksen tarvetta. Tämä toimenpide muuttaa rytmihäiriön paremmin
siedetyksi ja samalla potilaan suorituskyky paranee.
Eteis-kammiosolmukkeen katetrihoito
Toimenpiteen tekee rytmikardiologi tätä tarkoitusta varten
rakennetussa sydäntutkimuslaboratoriossa.
Nivustaipeen iho puudutetaan ja reisilaskimoon asetetaan ns.
sisäänviejät, joiden kautta pehmeät ja taipuisat tutkimuskatetrit ja
hoitokatetri ohjataan sydämen sisään röntgenläpivalaisun avulla. Katetrin
liikuttelu verisuonessa on yleensä kivutonta.
Ohjattavalla hoitokatetrilla paikallistetaan eteis-kammiosolmuke.
Tähän kohdistetaan radiotaajuusvirtaa niin, että eteis-kammiojohtuminen katkeaa.
Toimenpide kestää noin tunnin.
Lääkitys toimenpiteen aikana
Ablaatiohoidon mahdollisesti tuottama kipu estetään
voimakkaalla suonensisäisesti annettavalla lääkityksellä.
Toimenpiteiden mahdolliset komplikaatiot
Eteis-kammiosolmukkeen katetrihoitoon liittyvien
vaarallisten komplikaatioiden riski, kuten verenvuoto sydänpussiin, on erittäin
pieni (<1 %).
Pienet mustelmat nivustaipeessa ovat tavallisia ja
vaarattomia. Sen sijaan verenvuoto pistokohdasta tai suuri ja aristava
ihonalainen verenpurkauma on aihe ottaa yhteyttä toimenpideyksikköön.
Eteis-kammiosolmukkeen katetrihoidon jälkeen
Kotiin pääsee seuraavana päivänä. Kotiutumisen jälkeen voi
kävellä normaalisti, voimakkaita ponnisteluja on hyvä välttää muutaman päivän
ajan. Sairausloman tarve ratkaistaan yksilöllisesti.
Toimenpide ei poista verenohennuslääkityksen tarvetta, vaan
se jatkuu entiseen tapaan. Tahdistimen tahdistustaajuus ohjelmoidaan tavallista
korkeammalle noin kuukauden ajaksi. Ensimmäinen tahdistinkontrolli on heti
toimenpidettä seuraavana päivänä ennen potilaan kotiutumista ja kuukauden kohdalla.
Tämän jälkeen tahdistinkontrollit jatkuvat tavalliseen tapaan.
Edellinen sivuSeuraava sivu