Eteis-kammiosolmukkeen katetrihoito

Eteis-kammiosolmukkeen katetrihoito muuttaa rytmihäiriön paremmin siedetyksi ja samalla potilaan suorituskyky paranee.

​Eteis-kammiosolmukkeen katetriablaatio on aiheellinen, jos eteisvärinän tai eteislepatuksen aikaista syketaajuutta (pulssia) ei saada hidastettua riittävästi lääkehoidolla. Nopea syke saattaa johtaa heikkoon rasituksensietoon ja jopa sydämen vajaatoimintaan.

Ennen eteis-kammiosolmukkeen katetriablaatiota asennetaan aina pysyvä sydämen tahdistin. Yleensä tahdistin asennetaan ensin ja ablaatio tehdään muutama viikko asennuksen jälkeen. Tahdistimen tyyppi valitaan yksilökohtaisesti.


 

Eteis-kammiosolmukkeen katkaisu ei poista eteisvärinää eikä verenohennuslääkityksen tarvetta. Tämä toimenpide muuttaa rytmihäiriön paremmin siedetyksi ja samalla potilaan suorituskyky paranee.

Eteis-kammiosolmukkeen katetrihoito

Toimenpiteen tekee rytmikardiologi tätä tarkoitusta varten rakennetussa sydäntutkimuslaboratoriossa.

Nivustaipeen iho puudutetaan ja reisilaskimoon asetetaan ns. sisäänviejät, joiden kautta pehmeät ja taipuisat tutkimuskatetrit ja hoitokatetri ohjataan sydämen sisään röntgenläpivalaisun avulla. Katetrin liikuttelu verisuonessa on yleensä kivutonta.

Ohjattavalla hoitokatetrilla paikallistetaan eteis-kammiosolmuke. Tähän kohdistetaan radiotaajuusvirtaa niin, että eteis-kammiojohtuminen katkeaa. Toimenpide kestää noin tunnin.

Lääkitys toimenpiteen aikana

Ablaatiohoidon mahdollisesti tuottama kipu estetään voimakkaalla suonensisäisesti annettavalla lääkityksellä.


Toimenpiteiden mahdolliset komplikaatiot

Eteis-kammiosolmukkeen katetrihoitoon liittyvien vaarallisten komplikaatioiden riski, kuten verenvuoto sydänpussiin, on erittäin pieni   (<1 %).

Pienet mustelmat nivustaipeessa ovat tavallisia ja vaarattomia. Sen sijaan verenvuoto pistokohdasta tai suuri ja aristava ihonalainen verenpurkauma on aihe ottaa yhteyttä toimenpideyksikköön.

Eteis-kammiosolmukkeen katetrihoidon jälkeen

Kotiin pääsee samana tai seuraavana päivänä. Kotiutumisen jälkeen voi kävellä normaalisti, voimakkaita ponnisteluja on hyvä välttää muutaman päivän ajan. Sairausloman tarve ratkaistaan yksilöllisesti.

Toimenpide ei poista verenohennuslääkityksen tarvetta, vaan se jatkuu entiseen tapaan. Tahdistimen tahdistustaajuus ohjelmoidaan tavallista korkeammalle seuraavaan tahdistinkontrolliin saakka, joka on yleensä 1-3 kuukauden kuluttua toimenpiteestä. Tämän jälkeen tahdistinkontrollit jatkuvat tavalliseen tapaan.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


toimenpide; tutkimus; sydän

Päivitetty  29.9.2019 16.03