Toimenpiteen tekee rytmikardiologi tätä tarkoitusta varten rakennetussa sydäntutkimuslaboratoriossa. Nivustaipeen iho puudutetaan ja reisilaskimoon asetetaan ns. sisäänviejät, joiden kautta pehmeät ja taipuisat tutkimuskatetrit ja hoitokatetri ohjataan sydämen sisään röntgenläpivalaisun avulla. Reisilaskimon lisäksi voidaan joskus käyttää myös muita suonireittejä. Katetrin liikuttelu verisuonessa on yleensä kivutonta. Rytmihäiriön esille saamiseksi sydäntä tahdistetaan tutkimuskatetrien avulla. Samalla sydänfilmiä rekisteröidään sydämen sisältä. Tahdistus voi tuntua samalta kuin varsinainen rytmihäiriö, mutta se ei ole vaarallista. Tätä tutkimusvaihetta kutsutaan elektrofysiologiseksi tutkimukseksi. Rauhoittavaa esilääkitystä pyritään välttämään, koska se saattaa estää rytmihäiriön käynnistymisen. Jos rytmihäiriön syy on kaksiosainen eteis-kammiosolmuke, hoitokohde on ns. hidas rata oikean eteisen alaosassa. Jos rytmihäiriön syy on eteisten ja kammioiden välinen oikorata tai paikallinen eteistakykardia, hoito kohdistetaan niihin. Sydämen vasemmalla puolella olevat rytmihäiriöt hoidetaan viemällä hoitokatetri transseptaalipunktiolla eteisväliseinän lävitse tai harvemmin reisivaltimon kautta hoitokohteeseen. Hoidon mahdollisesti tuottama kipu estetään tehokkaalla suonensisäisesti annettavalla kipulääkityksellä, joka samalla rauhoittaa. Toimenpide kestää tunnista neljään tuntiin. Lopuksi katetrit ja sisäänviejät poistetaan ja verisuonen pienet reiät painetaan kiinni, minkä jälkeen potilaan on oltava makuulla noin neljä tuntia. |