Toimenpiteen alussa tutkimus- ja hoitokatetrit viedään paikallispuudutuksessa röntgenläpivalaisun avulla sydämen sisään reisilaskimon kautta. Hoitokatetrit viedään vasempaan eteiseen eteisväliseinän läpi tekemällä ns. transseptaalipunktio. Transseptaalipunktion jälkeen vasen eteinen kuvataan tarvittaessa varjoaineella. Eteisvärinän käynnistymistä estävät arpilinjat tehdään radiotaajuusenergialla tai jäädyttämällä keuhkolaskimoiden tyvialue jäädytyspallolla. Radiotaajuuskatetria voidaan ohjata joko magneettinavigaatiolaitteistolla tai käsin. Nykytiedon mukaan tulos on yhtä hyvä tekniikasta riippumatta, ja hoitotekniikan valinta perustuu potilaan ja eteisvärinän luonteen yksilöllisiin seikkoihin. Radiotaajuusenergialla tehtävässä ablaatiossa keuhkolaskimot eristetään käyttämällä apuna kolmiuloitteista elektroanatomista kartoitusta. Jäädytyshoidossa keuhkolaskimot paikannetaan röntgenläpivalaisun avulla, ja eristetään yksitellen. Kummassakin tapauksessa keuhkolaskimoiden eristys varmistetaan sähköistä toimintaa mittaamalla ja tahdistamalla. Katetriablaatio voidaan tehdä riippumatta siitä, mikä potilaan rytmi on toimenpiteen alussa (sinusrytmi, eteisvärinä, eteislepatus). Katetrien liikuttelu sydämen sisällä saattaa käynnistää eteisvärinän. Jos eteisvärinä jatkuu hoitolinjojen tekemisen jälkeen, tehdään rytminsiirto. Toimenpide kestää yleensä 1-3 tuntia. Toimenpiteen lopussa tutkimus- ja hoitokatetrit poistetaan, ja verisuonten reiät painetaan tai ommellaan kiinni. Sairaalaseurantaa saatetaan joutua pidentämään yksilöllisistä syistä johtuen. Sairausloma on yleensä pari päivää toimenpiteen jälkeen, aina kuitenkin yksilöllisen tarpeen mukaan. |