Tavallisimmin oireet kuitenkin näyttäytyvät esimerkiksi sydämentykytystuntemuksina
- rytmin epäsäännöllisyytenä
- hengenahdistuksena tai
- suorituskyvyn heikkenemisenä
Eteisvärinän diagnosoimiseen tarvitaan aina lääkärin tarkastama EKG eli sydänfilmi.
Eteisvärinään liittyvien oireiden häiritsevyys riippuu monenlaisista tekijöistä. Muut perussairaudet, rytmihäiriön kesto, kammioiden supistumisnopeus sekä potilaan kunto ja yleinen vireystila vaikuttavat oireisuuteen.
Iäkkäämmällä vähemmän liikkuvalla eteisvärinä voi olla vähäoireisempi kuin nuoremmalla aktiiviliikkujalla. Eteisvärinän voi tunnistaa ranteesta sykettä tunnustelemalla tai kotiverenpainemittarilla. Rytmihäiriön voi tuntea myös epäsäännöllisenä sykkeenä rinnalla. Rytmihäiriön tunnistamisvaiheessa lääkäri voi tarvittaessa ohjelmoida diagnosointia helpottavia lisätutkimuksia kuten EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnin (Holter-tutkimus) tai kliinisen rasituskokeen. Lisätutkimukset ovat hyviä apuvälineitä myös eteisvärinän hoidon seurannassa.