Usein kysytyt kysymykset

Lihaskramppi tai "suonenveto" tarkoittaa kivuliasta lihasupistusta, joka esiintyy alaraajoissa usein öisin tai herätessä. Suonenvedolle altistaa muun muassa elektrolyyttihäiriö (hyponatremia eli alhainen veren natrium), lihasten hapenpuute, nesteenpoistolääkkeiden ja kolesterolilääkkeiden käyttö sekä alaraajojen turvotus. Iän mukana alttius suonenvedolle lisääntyy.

Ensiavuksi voit yrittää helpottaa lihaskramppia venyttämällä tai hieromalla lihasta. Jotkut ovat kokeneet apua lämpöhoidosta (lämminvesipullot) sekä tukisukkien käytöstä. Sydämen vajaatoiminnan korjaantuminen, nestekuorman ja turvotusten vähentäminen voivat helpottaa oireita. Älä yritä helpottaa oloa nauttimalla suolaa. Jos oireesi ovat hankalia, keskustele siitä lääkärisi kanssa.

Nesteenpoistolääkkeet eli diureetit vähentävät uraatin erittymistä virtsaan ja siten lisäävät kihdin vaaraa etenkin iäkkäillä. Myös alkoholi pahentaa kihtiä. Yleisimmin kihti ilmenee ajoittaisina kipeinä niveltulehduksina, useimmiten isovarpaan tyvinivelessä.

Lue lisää:

Kihti (Duodecim)

Nesteen kertymisen seurauksena myös maksa saattaa turvota ja aiheuttaa oikean kylkikaaren seutuun kiputuntemuksia. Nestettä voi kertyä myös vatsaonteloon, joka tuntuu ylimääräisenä kiristävänä "vanteena" tai "renkaana" ylävatsalla ja näkyy pömpötyksenä. Vatsan seudun turvotusoire tulee esiin tavallisesti ruokailun jälkeen. Se voi aiheuttaa ruokahaluttomuutta ja pahoinvoinnin tunnetta. Myös suolen toiminta voi hidastua. Nestekuorman vähentyminen vatsan alueelta voi helpottaa oireita.

Jos oireita esiintyy nimenomaan aterian jälkeen, voit kokeilla aterioiden pienentämistä ja tihentämistä. Ummetusta voi hoitaa itse lisäämällä kuituja ruokavalioon. Täysjyväviljatuotteet, leseet ja kaikki kasvikset sisältävät terveellisiä ja suolen toimintaa aktivoivia kuituja. Kuituvalmisteita voi myös hankkia apteekista. Liikunnan lisääminen lievittää usein ummetusta.

Jos saat oireita vasta reippaammassa rasituksessa, voit suunnitella matkustamista. Matkalle lähdet aina oman harkintasi mukaan, lääkäri ei voi antaa lentomatkustuslupaa.

Vinkkejä matkustamiseen

• Jos joudut istumaan pitkään, jaloittele tunneittain, jumppaa alaraajoja ja käytä ”lentosukkia"
• Juo kohtuullisesti nesteitä
• Vältä painavien matkatavaroiden kantoa
• Vältä matkakohteita, joissa on hyvin kuuma ja kostea ilmasto
• Noudata sinulle määrättyä lääkitystä myös matkan ajan
• Huomioi nesteiden menetys lämpimissä maissa oleskellessa
• Ulkomaille matkustaessa ota mukaan englanninkielinen hoitoseloste, reseptit sekä riittävä määrä lääkkeitä alkuperäispakkauksessaan

Lue lisää:

Kaukomatkailun riskien minimoiminen (Infektiotalo)

Sydänsairaudet ja lentomatkustaminen (Sydänliitto)

Joskus sydämen vajaatoiminnan hoidossa käytettävät lääkkeet voivat aiheuttaa haittavaikutuksia. Haittavaikutukset ovat usein ohimeneviä tai lieviä mutta joskus lääkehoitoa joudutaan muuttamaan niiden vuoksi.

ACE - estäjien ja ATR - salpaajien yleisimpiä haittavaikutuksia on huimaus, kuiva yskä (ACE-estäjät), munuaistoiminnan häiriöt ja hoidon alkuvaiheessa verenpaineen lasku.

Beetasalpaajien yleisiä haittavaikutuksia ovat huimaus ja väsymys varsinkin hoidon alkuvaiheessa, sekä päänsärky, raajojen paleleminen ja hidaslyöntisyys. Lääkkeen aloituksen tai annoslisäyksen yhteydessä saattaa tulla verenpaineen laskua ja vajaatoimintaoireiden vaikeutumista hetkellisesti.

Mineralokortikoidireseptorin salpaajien yleisten haittavaikutusten, kohonneen veren kaliumpitoisuuden ja munuaisten toiminnan häiriön varaan vuoksi, seurataan verikokeita säännöllisesti, erityisesti hoidon alussa.

Nesteenpoistolääkityksen haittavaikutuksia voivat olla liiallinen nesteenpoisto eli kuivuminen (johtaa verenpaineen laskuun ja huimaukseen), kaliumin ja natriumin menetys (johtaa aineenvaihdunnan häiriöihin) sekä kihti ja verensokeriarvojen nousu.

Haittavaikutusten takia ei saa lääkitystä lopettaa itsenäisesti vaan niistä tulee keskustella oman hoitavan lääkärin kanssa.

Sydämen vajaatoimintaa voidaan luokitella systoliseen (supistumisvaiheen) ja diastoliseen (rentoutumisvaiheen) vajaatoimintaan. Systolisessa vajaatoiminnassa sydämen supistumiskyky on heikentynyt. Sydän ei jaksa pumpata eteenpäin verta muualle elimistöön.

Diastolisella vajaatoiminnalla tarkoitetaan sydänlihaksen jäykistymistä tai paksuuntumista sekä huonontunutta kykyä ottaa vastaan muualta elimistöstä palaavaa verta. Supistumiskyky voi säilyä melko normaalina.

Lue lisää: 

Systolinen ja diastolinen vajaatoiminta (Sydänliitto)

EF on sydämen supistumista mittaava suure, jota tutkitaan sydämen ultraäänellä. Normaali EF on noin 50-75 prosenttia ja pienentynyt EF on alle 40 prosenttia. Mikäli supistuminen on alentunut merkittävästi, puhutaan vaikeasta systolisesta vajaatoiminnasta.

Mikäli sydämen vajaatoimintaoireet ovat hallinnassa eikä sinulla ole hengenahdistusta, voit harrastaa liikuntaa, joka tuntuu hieman tai kohtalaisesti rasittavalta. Harrasta kestävyysliikuntaa sekä voimaharjoittelua säännöllisesti.

Mikäli olet toipilasvaiheessa tai hengästyt helposti, kevennä liikunnan tehoa ja aikaa. Jos vajaatoimintaoireesi ovat vaikeat, sinulla on hengenahdistusta tai rintakipua tai painosi on nousussa, älä harrasta liikuntaa vaan ota yhteys terveydenhuoltoon ja noudata saamiasi ohjeita.

               
 Lue lisää:

Sydämen vajaatoiminta ja liikunta (Kuntoutumistalo)

Henkilöautoa voivat pääsääntöisesti ajaa ne, joilla vajaatoimintaoireisto on vakaa, oireet ovat hyvin hallinnassa eikä sairauteen liity riskiä saada vaarallista rytmihäiriötä.

Joskus potilaalle voidaan määrätä väliaikainen ajokielto liittyen sydäntilanteen vaikeutumiseen kuten rytmihäiriöherkkyyteen tai tahdistimen asennuksen jälkeen toipilasvaiheen ajaksi.

Ammattimainen ajoneuvon kuljettaminen edellyttää vieläkin vakaampaa oirekuvaa (oireiden vaikeusasteen luokitteluna NYHA 1-2) ja sydämen ultraäänitutkimuksella määritelty sydämen vasemman kammion supistumisteho (EF) tulee olla yli 35 prosenttia. Rytmihäiriöriskiä tai rytmihäiriötahdistinta ei saa olla.

Vajaatoimintapotilaan tieliikenneriskiä arvioidaan kokonaisvaltaisesti, huomioiden sydänsairauden luonne, vaikeusaste sekä liitännäissairauksiin liittyvät riskit.

Vaikeasti sairas voi hakea vammaisen pysäköintilupaa, mikäli sairaudesta aiheutuu vaikeaa haittaa liikuntakyvylle.

Lue lisää:

Vammaisen pysäköintilupa (Trafi)

Autoiluun liittyvät verohelpotukset (Kuntoutumistalo)

Sosiaalietuudet, sopeutumisvalmennus ja kuntoutus ovat hyödyllisiä tukipalveluita. Kela ja Sydänliitto tarjoavat kuntoutusta sydämen vajaatoimintaan sairastuneille. Myös jotkut kuntoutuslaitokset järjestävät sydänvirkistyskursseja, joihin on yleensä pieni omavastuumaksu.

Kuntoutumistavoitteita voivat olla

• fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja palauttaminen
• sopivan koulutus- tai ammattialan valitseminen
• opintojen loppuun saattaminen
• työelämässä jatkaminen tai työelämään pääseminen
• sopeutuminen elämään sairauden tai vamman kanssa.

Hyödyllisiä linkkejä:

Sairausryhmäkohtaiset kurssit (Kela)

Kuntoutuskurssihaku (Kela)

Kelan kuntoutuskurssit sydänsairaille aikuisille (PDF)

Sopeutumisvalmennuskurssit (Sydänliitto)

Kuntoutus ja tuki (Sydänliitto)

Useilla paikkakunnilla järjestetään ensitietopäiviä ja tilaisuuksia sydämen vajaatoimintaa sairastaville. Käy katsomassa oman alueesi kunnan ja sairaaloiden tarjonta.

Terveyskeskuksen sydänhoitaja, omahoitaja tai vajaatoimintahoitaja auttaa sinua valitsemaan sopivan kurssin ja hakemukseen liittyvissä asioissa.

Vertaistuki on rinnalla kulkemista, kokemusten vaihtamista ja ymmärryksen jakamista toisen samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa.

Esimerkiksi Sydänliitto ja sen alaiset järjestöt järjestävät monipuolista toimintaa sekä vertaistukea ympäri Suomea.
Vertaistukihaulla voit löytää koulutetun vertaistukihenkilön läheltä tai kaukaa. Voit kysyä vertaistukihenkilöiden yhteystietoja myös omasta sydänpiiristä. 

Lue lisää:

Etsi vertaistukihenkilö (Sydänliitto)

Kardiomyopatiaa sairastaville: Karpatiat

Synnynnäistä sydänvikaa sairastaville: Sydänlapset ja –aikuiset
Sydän- ja keuhkosiirrokkaille: Syke (Sydänliitto)

Yksityiseen terveydenhoitoon, terveydenhoitoon liittyvien matkojen tai sairaudenhoitoon määrättyjen lääkkeiden kustannuksiin voi saada korvausta.

Jos sairastut, etkä pysty käymään töissä tai opiskelemaan, sairauspoissaolon toimeentulosi voidaan turvata Kelan sairauspäivärahalla.

Kaikilla on oikeus laadukkaaseen arkeen vammasta, sairaudesta tai iästä huolimatta.

Lue lisää:

Kuntoutujan etuudet ja oikeudet (Kuntoutumistalo)

Sydänsairaudet ja sydämen vajaatoiminta voivat aiheuttaa muutoksia ihmisen seksuaalielämään. Ne voivat ilmetä pelkoina, halukkuuden vähenemisenä, mahdollisena erektiohäiriönä, kostumisongelmana tai suorituskyvyn heikentymisenä.

Sydämen vajaatoiminnassa seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat sidoksissa suorituskykyyn, hengenahdistukseen ja lääkitykseen. Joidenkin sydänlääkkeiden haittavaikutuksena saattaa esiintyä halukkuuden vähenemistä ja erektiohäiriöitä. Haittavaikutukset yleensä häviävät, kun elimistö tottuu lääkitykseen. Jos niitä on vielä 2–3 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta, on syytä neuvotella asiasta lääkärin kanssa, joka voi ottaa kantaa lääkityksen muutoksiin. Lääkkeiden annoksia ei pidä muuttaa itse.

Erektiolääkkeitä voi käyttää, mikäli nitrot eivät ole käytössä. Lääkkeet laskevat verenpainetta ja nitrovalmisteiden kanssa käytettynä verenpaine saattaa laskea vaarallisen matalalle. Erektiohäiriölääkkeet ovat lääkärin määräämiä reseptivalmisteita ja niiden turvallisesta käytöstä kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Älä koskaan osta lääkkeitä netin kautta. Potenssia parantaa myös tupakoimattomuus, terveellinen ruokavalio ja päihteettömyys.

Lue lisää:

Seksuaalisuus ja kardiomyopatia (Sydänliitto)

Seksuaalisuuden omahoito-opas (Mielenterveystalo)

Raudanpuute ja anemia ovat melko tavallista sydämen vajaatoiminnassa. Hemoglobiinin säännöllinen seuranta on vajaatoimintapotilailla tarpeen. Verenhyytymistä estävä lääkitys voi johtaa hitaasti vuodon aiheuttamaan anemiaan.

Anemian syy on tärkeää selvittää, jotta sitä voidaan hoitaa.

Vaikka hemoglobiini olisi normaali, voi vajaatoimintapotilas kärsiä raudanpuutteesta. Vähäinen raudan saanti ruuasta, raudan imeytymishäiriöt tai liiallinen raudan menetys voivat huonontaa sydämen vajaatoimintapotilaan suorituskykyä.

Raudanpuutteen ja anemian oireita voivat olla väsyminen, hengästyminen, syketaajuuden nousu tai kynsien haurastuminen.

Joskus raudan puutteetta on tarpeen hoitaa suonensisäisellä rautalääkityksellä. Suonensisäisestä rautalääkityksestä voi hyötyä vajaatoimintaoireista (NYHA 2-3) kärsivät potilaat, joilla on heikentynyt vasemman kammion pumppausteho ja joilla verikokeissa osoitetut ”rautavarastot” ovat alentuneet.

Lue lisää: 

Raudanpuuteanemia (Duodecim)

Sydämen vajaatoiminnalle ovat tyypillisiä toistuvat oireiden vaikeutumisjaksot, jotka yleensä vaativat sairaalahoitoa. Niiden välissä toimintakyky voi palautua hyvin myös pitkälle edenneessä sydämen vajaatoiminnassa. Sydämen vajaatoiminnan ennuste on parantunut lääkehoidon kehittymisen myötä.

Sydämen vajaatoiminnan ennuste on iäkkäiden potilaiden kohdalla edelleen huono mutta jäljellä olevan elinajan arvioiminen on kuitenkin erittäin haastavaa. Koska sydämen vajaatoiminta kehittyy sydänsairauksien loppuvaiheena, kuolleisuus on edelleen suuri. Kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa vuosittainen kuolleisuus on 5–8 prosenttia. Vaikea-asteisessa vajaatoiminnassa se voi olla vielä korkeampi.