Läpissä voi olla synnynnäisiä rakennevikoja, mutta aikuisiässä on paljon yleisemmin kyse hankitusta sairaudesta, joka johtaa läpän ahtautumiseen tai vuotoon tai näiden yhdistelmään.
Lievät läppäviat eivät haittaa sydämen pumppaustoimintaa eivätkä aiheuta oireita. Vaikeat läppäviat heikentävät sydämen pumppauskykyä ja johtavat fyysisen suorituskyvyn heikentymiseen, hengenahdistukseen rasituksessa, rytmihäiriöihin ja lopulta sydämen vajaatoimintaan. Läppävikojen tunnistamisessa lääkärin tekemällä kliinisellä tutkimuksella - erityisesti sydämen kuuntelulla eli auskultaatiolla - on keskeinen rooli.
Sydämen ultraäänitutkimuksella pystytään diagnosoimaan kaikki läppäsairaudet, määrittämään niiden vaikeusaste ja tekemään päätelmiä hoidon tarpeesta ja mahdollisuuksista.
Sydämen katetrisaatiossa sydämen eri lokeroiden ja suurten valtimoiden paineolosuhteita ja sydämen pumppaustoiminnan tehokkuutta mitataan valtimo- ja laskimotietä pitkin viedyillä ohuilla katetreilla. Se on nykyisin tarpeen aiempaa harvemmin läppävikojen diagnostiikassa.
Lievät läppäsairaudet eivät vaadi hoitoa. Vaikeammat läppäsairaudet voivat aiheuttaa haittaavan oireiston tai heikentää merkittävästi sydänlihaksen supistumiskykyä.
Tällöin hoitona on sydänleikkaus, jossa ahdas läppä yleensä korvataan tekoläpällä ja vuotava läppä joko muotoillaan ja korjataan pitäväksi tai korvataan sekin tekoläpällä. Poikkeustapauksissa läppäsairauksia voidaan hoitaa myös katetritoimenpiteillä.
Sydämen läppävioista muualla:
Seuraava sivu