Lääkehoito

Sepelvaltimotautia sairastavalle potilaalle aloitetaan pysyvä lääkitys, joka riippuu taudinkuvasta ja mahdollisista muista sairauksista sekä riskitekijöistä.

Kun potilaalla todetaan sepelvaltimotauti, siihen aloitetaan pysyvä lääkitys. Lääkitys riippuu taudinkuvasta ja potilaan mahdollisista muista sairauksista ja riskitekijöistä. Lääkitykseen kuuluu ennustetta parantavia ja oiretta lievittäviä lääkkeitä.

Sydänlääkkeet otetaan yleensä aamupainotteisesti, mutta kolesterolilääke on hyvä ottaa illalla (katso tarkemmat tiedot kolesterolilääkkeet kohdasta). Jos lääkkeiden ottaminen unohtuu, voi apuna käyttää dosettia eli lääkeannostelijaa.

Lääkärin määräämien lääkkeiden säännöllinen käyttö parantaa potilaan ennustetta, ehkäisee taudin etenemistä ja vähentää mahdollisia oireita. Älä muuta tai lopeta lääkitystä ilman lääkärin ohjetta.

Verenpainetta alentavilla lääkkeillä saattaa ilmetä liian voimakasta verenpaineen alenemista ja huimausta. Varsinkin hoidon alussa voi esiintyä huimausta ylös noustessa. Tämä yleensä helpottaa, kun elimistö on tottunut alhaisempaan verenpainetasoon. Keskustele lääkärin kanssa, jos havaitset haittavaikutuksia.


Asetyylisalisyylihappo

Asetyylisalisyylihappo ja ADP-reseptorin salpaajat estävät verihiutaleita takertumasta toisiinsa, mikä ehkäisee hyytymien syntymistä ja parantaa sepelvaltimopotilaan ennustetta. Hyytymien estoon käytetään joko yhdistelmähoitoa asetyylisalisyylihappo ja ADP-reseptorin salpaaja tai näistä toista lääkettä erikseen.

ASA eli asetyylisalisyylihappo on ilman reseptiä saatava lääke. ASA:a käytetään lääkärin ohjeen mukaan, eikä sitä tule lopettaa omatoimisesti. Yleensä ASA on pysyvä lääke. Jos ASA:a ei voida käyttää allergian vuoksi, tällöin käytetään esim. klopidogreeliä pysyvänä lääkkeenä.

ADP-reseptorinsalpaajat

ADP-reseptorinsalpaajiin kuuluvat klopidogreeli (Plavix), prasugreeli (Efient) ja tikagrelori (Brilique). Jokin näistä lääkkeistä aloitetaan, jos tehdään pallolaajennus (PCI). Tätä lääkettä käytetään yleensä 1-12 kuukautta, riippuen pallolaajennustekniikasta. Juuri tehdyn pallolaajennuksen jälkeen on erityisen tärkeää, että lääkehoitoon ei tule yhtään katkosta, sillä tuore stenttialue eli laajennettu suonikohta kerää helpommin verihiutaleita ja voi aiheuttaa hyytymän muodostumisen. Ajan kuluessa suonen sisäpinta paranee ja riski hyytymän muodostumiseen pienenee.

Veren hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden käytön yhteydessä vuotoajat voivat pidentyä. Myös vuotoriski maha-suolikanavassa voi lisääntyä. ADP-reseptoreiden käytön aikana ei tulisi omatoimisesti käyttää tulehduskipulääkkeitä (ibuprofeeni, ketoprofeeni, asetyylisalisyylihappo kivunhoitoannoksella). Akuuttipotilailla on usein hoidetun ahtauman lisäksi muita repeämisalttiita ahtaumia, tällöin lääkehoito kohdistuu sekä hoidettuun että muihin ahtaumiin. Tämän vuoksi akuuttipotilailla ADP-reseptrorisalpaajan käyttöaika on yleensä 12 kuukautta ja joskus pidempäänkin.

Kolesterolilääkkeet

Statiini on tärkein sepelvaltimotaudin etenemistä estävä lääkehoito. Sydäinfarktipotilailla statiinilääkityksen on osoitettu pienentävän sekä uuden sydäninfarktin että kuoleman riskiä. Statiinilääkitys (mm. atorvastatiini, fluvastatiini, pravastatiini, rosuvastatiini, simvastatiini) aloitetaan, vaikka kolesteroliarvot eivät olisikaan koholla. Statiinit vähentävät kolesterolin muodostumista ja suojaavat verisuonten seinämiä.

Kolesterolia muodostuu elimistössä eniten ilta-/yöaikaan, joten kolesterolilääke on hyvä ottaa illalla. Tästä poikkeuksena atorvastatiini ja rosuvastatiini voidaan ottaa mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Haittavaikutuksina voi ilmaantua lihaskipuja.

Etsetimibi estää kolesterolin imeytymistä suolistosta. Etsetimibi yhdistettynä statiiniin alentaa kolesterolia tehokkaammin. Etsetimibiä käytetään myös, jos statiinit eivät sovi esim. haittavaikutusten takia potilaalle.

Beetasalpaajat

Beetasalpaajat mm. bisoprololi ja metoprololi hidastavat sydämen sykettä ja vähentävät sydämen työmäärää. Lisäksi beetasalpaajilla on verenpainetta alentava vaikutus. Beetasalpaajat vähentävät sepelvaltimotautipotilaan sydäninfarktiriskiä ja lievittävät rintakipuoiretta.

Beetasalpaajien haittavaikutuksia ovat huimaus ja väsymys varsinkin hoidon alkuvaiheessa, päänsärky, raajojen paleleminen ja hidaslyöntisyys. On hyvä huomioida, että liikkuessa sydämen syke ei nouse samalla tavalla kuin ennen lääkitystä.

ACE-estäjät ja AT-reseptorin salpaajat

ACE-estäjät, kuten ramipriili, enalapriili ja perindopriili sekä AT-reseptorin salpaajat kuten losartaani, kandesartaani ja valsartaani alentavat verenpainetta laajentamalla suonia ja vähentävät sydämen työmäärää. Tämän ryhmän lääkitys on ennustetta parantava ja aloitetaan sepelvaltimotautipotilaalla varsinkin, jos potilaalla on kohonnut verenpaine, diabetes tai laaja-alainen infarkti.

Tämän ryhmän lääkkeet ovat yleensä hyvin siedettyjä. Haittavaikutuksina voi olla huimausta. ACE-estäjillä on yleisenä haittavaikutuksena kuiva yskä, mitä AT-reseptorin salpaajilla esiintyy harvemmin.

Kalsiumestäjät

Kalsiuminestäjiä jaotellaan kahteen ryhmään. Verisuonistoon vaikuttavat mm. amlodipiini, felodipiini ja lerkanidipiini laajentavat verisuonia ja alentavat näin verenpainetta. Niitä käytetään myös lievittämään rintakipuoiretta. Haittavaikutuksena näillä voi olla kasvojen punoitus, huimaus, päänsärky ja nilkkojen turvotus.

Niin sanotusti sydämeen vaikuttavilla verapamiililla ja diltiatseemilla on sydämen sykettä rauhoittava vaikutus. Lisäksi ne alentavat verenpainetta laajentamalla suonia. Nämä ovat vaihtoehtoisina lääkkeinä esimerkiksi silloin, jos beetasalpaajia ei voida käyttää. Näiden yleinen haittavaikutus on ummetus, kasvojen punoitus, huimaus, päänsärky ja kutina.

Nitraatit

Nitraatit laajentavat suonia ja niitä käytetään oiretta lievittävänä lääkkeenä. Nopeasti vaikuttavat niin sanotut ”pikanitrot” otetaan rintakipukohtauksen ilmaannuttua tai tarvittaessa ennen rasitusta tai muuta rintakipukohtausta laukaisevaa toimintaa.

Nopeavaikutteinen suihke suihkautetaan kielen päälle samalla pidättäen hengitystä. Annostus voi olla yksilöllinen. Kipukohtauksen aikana suihkauta 1-3 suihketta. Jos kipu ei hellitä, ota yhteys lääkäriin/ soita tarvittaessa ambulanssi. Ennen rasitusta tarvittaessa 1-3 suihketta. Pidä suihkeiden välissä 30 sekunnin tauko.

Nopeasti vaikuttava kielenalustabletti laitetaan kielen alle liukenemaan tai pureskellaan. Uuden tabletin voi tarvittaessa ottaa viiden minuutin kuluttua. Yli kolmea tablettia ei tule ottaa 15 minuutin aikana. Jos kipu ei hellitä tässä ajassa, ota yhteys lääkäriin/ soita tarvittaessa ambulanssi.

Pitkävaikutteisiin nitraatteihin siirrytään yleensä silloin, jos nopeavaikutteisia nitraatteja joudutaan käyttämään usein. Lääkäri voi määrätä pitkävaikutteisen nitraatin muistakin syistä. Pitkävaikutteisten nitraattien käytössä on huomioitavaa nitraattien aiheuttama toleranssi. Tämä vältetään pitämällä ainakin 12 tunnin nitraatiton jakso vuorokaudessa. Yleisimmin tauko on hyvä pitää yöaikaan. Kaksi kertaa vuorokaudessa annostelussa annokset on hyvä ottaa aamulla ja iltapäivällä esim. klo 8 ja klo 16-18.

Nitraattien, varsinkin lyhytvaikutteisen, haittavaikutuksena voi olla päänsärky ja huimaus. Yhtäaikaisessa nitraattien ja erektiolääkkeiden käytössä on riskejä. Neuvottele mahdollisesta käytöstä lääkärin kanssa.

Kivunhoito

Omatoimisessa kivunhoidossa suositellaan käytettäväksi parasetamolia. Tulehduskipulääkkeiden pitkäaikainen käyttö voi vaikuttaa verenpainelääkkeiden tehoon, mutta satunnaisesti otettuna se ei heikennä verenpainelääkkeiden tehoa.

Tulehduskipulääkkeiden käytöstä on hyvä keskustella hoitavan lääkärin tai apteekin farmaseutin kanssa. Tulehduskipulääkkeitä ei tulisi käyttää veren hyytymiseen vaikuttavien lääkkeiden kanssa. Lääkäri voi ohjeistaa tai määrätä reseptillä muitakin kipulääkkeitä.

Edellinen sivuSeuraava sivu