Sydämen rakenne ja toiminta

Sydän on nelilokeroinen ontto lihas, jonka pumppaa verta verisuonia pitkin elimistömme eri osiin. Sydämen pumppaustoimintaa ohjaa tarkkaan säädelty sähköinen järjestelmä.

Sydämen rakenne: kammiot, eteiset ja läpät.

Sydämen rakenne

Sydän on jaettu kahteen puoliskoon, oikeaan ja vasempaan. Sydämen vasen puoli pumppaa verta koko kehoomme ja sydämen oikea puoli pumppaa veren keuhkoihin, ns. pieneen verenkiertoon.

Sydämessä on neljä sydänläppää, kaksi kummassakin puoliskossa. Kaksi läppää sijaitsee eteisten ja kammioiden välissä (mitraali- ja trikuspidaaliläpät) ja kaksi läppää sijaitsee kammioiden ja suurten valtimoiden välissä (aortta- ja pulmonaaliläpät). Läppien tehtävänä on estää, venttiilien tavoin, veren takaisinvirtaus lokeroiden välillä.

Sepelvaltimot sijaitsevat sydänlihaksen pinnalla ja ne lähtevät aortan tyvestä. Sepelvaltimoita ovat:

  • oikea sepelvaltimo
  • vasen laskeva sepelvaltimo
  • vasen kiertävä sepelvaltimo

Sepelvaltimoiden tehtävänä on kuljettaa verta sydänlihakselle.

Kuinka veri kiertää sydämessä?

Veri virtaa sydämeen suuria laskimoita pitkin. Yläonttolaskimo tuo verta kehon yläosista ja alaonttolaskimo kehon alaosista, sydämen oikeaan eteiseen. Sieltä veri etenee kolmiliuskaläpän eli trikuspidaaliläpän läpi oikeaan kammioon. Oikea kammio pumppaa veren keuhkovaltimoläpän eli pulmonaaliläpän kautta keuhkoverenkiertoon. Keuhkoverenkierron hiussuonissa eli kapillaareissa veri luovuttaa kehossa muodostuneen hiilidioksidin keuhkorakkuloihin uloshengityksen mukana poistettavaksi. Samalla happi siirtyy keuhkorakkuloissa hengitysilmasta verenkiertoon.

Keuhkoista happeutunut veri kulkee keuhkolaskimoita pitkin sydämen vasempaan eteiseen, josta veri virtaa hiippa- eli mitraaliläpän kautta sydämen vasempa​an kammioon. Vasen kammio pumppaa veren valtimoverenkiertoon aorttaläpän läpi. Valtimoverisuonet vievät verta kudoksille, jossa veri luovuttaa happea kudosten tarpeisiin ja ottaa mukaan kudoksiin kertyneen hiilidioksidin. Hiilidioksidipitoinen veri palaa sydäntä kohti laskimosuonia pitkin.

Sydämen toiminta

Sydämen normaalia rytmiä kutsutaan sinusrytmiksi. Sen aikana sydän supistelee säännöllisesti ja aikuisen leposyke eli pulssi on yleensä noin 60 – 80 lyöntiä minuutissa. Nukkuessa syke voi hidastua huomattavasti normaaliin sykkeeseen verrattuna. Hidaslyöntisyys ei ole vaarallista, ellei siihen liity huimausta, pyörtymistä tai selvää väsymystä.

Sydänfilmi eli EKG kuvaa sydämen sähköistä toimintaa

Syke kiihtyy rasituksessa, jotta sydän pystyy pumppaamaan verta riittävästi lihasten tarpeisiin. Syke voi kiihtyä jopa 180 lyöntiin minuutissa ilman että on kyseessä rytmihäiriö. Sykettä voi fyysisen ponnistuksen lisäksi kiihdyttää tilapäisesti jännitys, anemia ja kuume.

Edellinen sivu

fysiologia; anatomia; sydän; sydän ja verenkiertoelimistö

Päivitetty  3.6.2020