Ajankohtainen

Väitöskirja: Aivoinfarkti on liian usein eteisvärinän ensimmäinen ilmentymä

Julkaistu 24.10.2018 11.00

Väitöskirjatyössä selvitettiin aivoinfarktin yleisyys eteisvärinän ensimmäisenä ilmentymänä ja tutkittiin innovatiivisen älypuhelinmenetelmän sekä pulssin tunnustelun soveltuvuutta eteisvärinän seulontaan.

​​​​​Lääketieteen lisensiaatti Jussi Jaakkola TYKS:n Sydänkeskuksesta väitteli 18.5.2018 oireettomasta eteisvärinästä. Jaakkolan vastaväittäjänä toimi professori Jari Laukkanen Keski-Suomen keskussairaalasta. Jaakkolan väitöstyön ohjasivat kardiologian professori Juhani Airaksinen ja kardiologian erikoislääkäri Raine Virtanen.

Eteisvärinä on etenkin iäkkäillä yleinen rytmihäiriö, johon liittyy suurentunut aivoinfarktin riski. Verenohennuslääkkeillä tätä riskiä kyetään tehokkaasti vähentämään. Eteisvärinä on usein kuitenkin oireeton tai hyvin vähäoireinen, jolloin sen diagnoosi ja suojaavan ​lääkityksen aloitus voivat viivästyä.

Väitöstyössä todettiin, että aineistossa, joka käsitti kaikki 3263 vuosina 2003-2012 neljän sairaanhoitopiirin alueella ensimmäisen aivoinfarktin tai ohimenevän aivoverenkierron häiriön vuoksi hoidettua eteisvärinäpotilasta, rytmihäiriö todettiin vasta aivotapahtuman yhteydessä 21 %:lla potilaista. Aivoinfarktin sairastaneilla alle 75-vuotiailla potilailla, joilla ei ollut tiedossa aiempaa sydänsairautta, vastaava osuus oli jopa 37 %.

- On ilmeistä, että eteisvärinä todetaan liian usein vasta siihen liittyvän vakavan komplikaation, aivoinfarktin, jo tapahduttua. Eteisvärinän seulomista on maailmalla ehdotettu varhaisen ehkäisevän hoidon mahdollistamiseksi. Tutkimuksen löydös alleviivaa seulontaohjelmien tarpeellisuuttaa, myös nuorempien ja muuten terveiden potilasryhmien kohdalla, joilla on eniten toimintakykyisiä vuosia menetettävänä, Jaakkola toteaa.

​​Älypuhelinsovellus tunnistaa eteisvärinän luotettavasti

​Nykyaikaiset alypuhelimet sisältävät tarkkoja liikesensoreita, joita voidaan hyödyntää myös sydämen toiminnan mittaamiseen. Turun Yliopistossa kehitetyn innovatiivisen älypuhelinsovelluksen osuvuutta eteisvärinän tunnistamisessa arvioitiin väitöstyössä asetelmassa, joka käsitti yhteensä 300 sydänpotilasta, joista puolella ilmeni eteisvärinä.

Tulokset olivat erinomaiset. Sovellus osasi luokitella sydämen rytmin oikein jopa 95 %:lla potilaista, joilla oli eteisvärinärytmi ja 96 %:lla niistä, joilla oli normaali sinusrytmi.

Älypuhelimien hyödyntäminen eteisvärinän seulonnassa on houkutteleva ajatus, sillä tällöin ei tarvita erillisä ja kalliita diagnostisia välineitä, vaan voidaan hyödyntää ihmisillä jo valmiiksi olevia laitteita. Älypuhelimet yleistyvät nopeasti iäkkäiden keskuudessa, ja tulevaisuudessa niitä hyödyntävä seulontastrategia tavoittaisi merkittävän osan kohderyhmästään käden käänteessä kustannusten jäädessä pieniksi. ​

Eteisvärinän tunnistaminen pulssin perusteella on haastavaa 

Väitöstyössä tutkittiin myös iäkkäiden omatoimisen pulssintunnustelun soveltuvuutta eteisvärinän seulontaan. Tutkimuksessa yhteensä 205 iäkkäälle opetettiin pulssin tunnustelua ja eteisvärinän tunnistamista sen epäsäännöllisyyden perusteella, minkä jälkeen heitä seurattiin kolmen vuoden ajan. Iäkkäät tunnistivat eteisvärinän pulssin perusteella yli 80 %:n osuvuudella, mutta vain kolmannes jatkoi säännöllistä tunnustelua seurannan aikana ja tuloksena oli vain yksi uusi eteisvärinädiagnoosi.

- Vaikuttaa, että Iäkkäät tunnistavat sydämen rytmin melko osuvasti pulssin perusteella, mutta riittämätön motivaatio pitkällä aikavälillä rajoittaa pulssintunnustelun soveltuvuutta eteisvärinän seulontaan, Jaakkola pohtii.