Ajankohtainen

Digitaaliset mahdollisuudet parantavat sydänsairauksien hoitoa

Julkaistu 29.10.2019 8.50

Tallinnassa järjestettiin 5.-6.10.2019 Euroopan Kardiologisen Yhdistyksen (ESC) ensimmäinen digitaaliseen hoitoon keskittyvä tapahtuma. Lue sydänhoitajien terveisiä ja ajatuksia koulutuksesta.

​Viro on yksi Euroopan ja koko maailman edistyneimmistä sähköisten terveyspalveluiden kehittäjistä ja edelläkävijöistä. Tapahtumaa avaamassa oli myös Viron pääministeri Jȕri Ratas.

 

Kati Leino HUS:sta ja Katja Soininen KYS:sta Tallinnassa digitaalisia sydänterveysinnovaatioita oppimassa.

 

VR-lasien käyttö voi helpottaa leikkauspelkoa

Tiedetään, että potilaat kärsivät sydäntoimenpiteisiin ja -leikkauksiin liittyvistä peloista. Usein leikkaukseen tulija etsii tietoa "googlettamalla", saa mahdollisesti väärää tietoa ja lukee erilaisia tarinoita toimenpiteeseen liittyen. Tämä lisää toimenpiteeseen liittyvää hämmennystä ja ahdistusta. Pelko voi vaikeuttaa sekä sairauden hoitoa että toipumista leikkauksesta.

VR-lasien avulla potilas voi tutustua sairaalaan tulovaiheeseen, henkilökuntaan sekä toimenpidesaliin ennakolta. Animaatioiden avulla potilas ymmärtää paremmin, mitä leikkauksen aikana on aikomus tehdä. Tuntematon ja jännittävä asia muuttuu selkeämmäksi ja leikkauspäivänä asia on tuttu eikä niin pelottava.

Myös terveydenhuollon henkilöstö voi hyötyä lisätyn todellisuuden käytöstä. Lääkärillä on toimenpiteen aikana käytössä erikoislasit, johon hän saa näkyville kuvan potilaalle aiemmin tehdystä tietokonetutkimuksesta.

(virtuaalinen todellisuus = eng. virtual reality, lisätty todellisuus = eng. augmented reality)

 

Radoslaw Parma esitteli lisätyn todellisuuden käyttöä sydäntoimenpiteen aikana (ESC, Digital Summit 2019)

 

Avattaret ja chatbotit täydentävät terveydenhuollon ammattilaisen antamaa tietoa ja tukea

Kuvittele tilanne, kun olet poistunut lääkärin vastaanotolta saatuasi uuden diagnoosin ja paljon ohjeita uuteen tilanteeseen sopeutumiseksi. Useimmiten, kun poistut vastaanottohuoneesta, sinulle herää paljon kysymyksiä. Sinun pitäisi myös osata kertoa läheisillesi, mitä tietoa ja ohjeita olit saanut vastaanotolla. Onnistuuko ja muistitko kaiken vai olisiko mukavaa, jos voisit vielä tarkentaa jonkun asian kotisohvalta käsin? Voi olla, että jatkossa lääkäri kertoo sinulle nettiosoitteen, jossa hänen oma virtuaalihahmonsa eli Avatar kertoo sinulle täydentävät vastaukset mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin.

Chatbot voi olla sinulle jo tuttu jonkun vakuutusyhtiön tai matkailutoimiston internetsivulta. Esität sivulla kysymyksen ja vastaus vaikuttaa ihmisen kirjoittamalta, mutta vastaaja todellisuudessa onkin robotti, jolle on opetettu paljon valmiita vastauksia. Robotti eli chatbot myös oppii koko ajan uusia kysymyksiä ja vastauksia. Jos haluat, voit kokeilla englanninkielistä chatbot sovellusta. Woebot tukee mielenterveyttä muokkaamalla vääränlaisia käyttäytymismalleja käyttäen kognitiivista käyttäytymisterapian mallia. Tutustu sovellukseen Woebotin sivuilla ja lataa sovellus itsellesi.

 

Mobiiliteknologia on mullistanut terveyteen liittyvää seurantaa ja käytettävissä olevan tiedon määrää

Nykyisin ihmiset ovat kiinnostuneita omasta terveydestään ja haluavat seurata omaa aktiivisuuttaan, unen laatua sekä fysiologisia muutoksia elimistössä erilaisten mobiililaitteiden kuten älypuhelinten, -kellojen tai vaikkapa -sormuksen avulla. Kun aiemmin asiakas tuli vastaanotolle kertoen terveysongelmasta, lääkäri määräsi tarvittavat tutkimukset ja sai niiden tulokset tulkittavaksi. Nyt asiakkaalla voi olla valmiina hyvin paljon laitteiden tuottamaa tietoa esimerkiksi sydämen rytmistä, sykevaihtelusta sekä stressitasosta. Miten tätä tietoa terveydenhuollon ammattilaiset osaavat käsitellä ja hallita? On erityisen hienoa, että potilas on aktiivinen osallinen omaa terveydenhoitoaan ja siihen tulee kannustaa. Uusilla laitteilla voidaan havaita esimerkiksi eteisvärinä, jonka havaitseminen on erittäin tärkeää, jolloin hoito voidaan aloittaa varhaisessa vaiheessa.

On kuitenkin paljon laitteita jaa sovelluksia, jotka eivät täytä terveydenhuollon vaatimuksia. Jotta tietoa voitaisiin hyödyntää, tulisi olla varma tiedon luotettavuudesta. Tämä edellyttää riittäviä tutkimuksia ja näyttöä. Terveydenhuollon henkilöstöllä tulisikin olla kattava tieto, mitä sovelluksia voimme asiakkaille suositella ja mihin itse luotamme.  Tuotetietoa terveysteknologian kuluttajille (Valvira).

 

Sosiaali- ja terveystiedon yhteinen digitaalinen tieto lisäisi potilasturvallisuutta ja kokonaiskuvaa asiakkaan todellisuudesta

Eräässä paneelikeskustelussa kysymyksenä oli, miten sosiaali- ja terveydenhuoltoa voidaan yhdistää digitalisaation avulla. Tässä kenelläkään keskustelijoista ei ollut esittää kokemuksia toimivista järjestelmistä tai oikeastaan selkeää näkemystä, miten yhdistämistä voitaisiin tehdä. Eräs sydänpotilasjärjestön edustaja toi esille myös kolmannen sektorin mukaan ottamisen ja mahdollistamisen sosiaali- ja terveyspalvelun digitaalisella kentällä. Tässä Suomessa on vielä kehitettävää mutta meillä on myös näkemystä esimerkiksi Terveyskylän osalta, jossa potilasjärjestöt ovat hyvin mukana. Kehittäminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta.

Katso lisää: Sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojärjestelmien yhteistyöhanke: UNA pähkinänkuoressa – video

 

Pelillistäminen ja tekoäly tukevat itsehoitoa

Joskus motivaatio sydänterveyden ylläpitämiseksi voi olla haastavaa. Pelin muotoon kehitetty sovellus vaatii, että "sitä hoivataan", jolloin se voi hyvin. Jos käyttäjä unohtaa tai laiminlyö omaa terveyttään eikä esimerkiksi liiku riittävästi, heikentynyt ja surullinen sydän kuvaa käyttäjänsä sydänterveyttä.

Tekoäly voi täydentää tavanomaista hoitoa käsittelemällä ihmisen tuottamaa tietoa ja auttamalla päätöksenteossa. Suomalaisesta Omaolo palvelusta (omaolo.fi) on saatavilla apua ja toimintaohjeita yleisten terveysongelmien hoitoon, Lastentalon ja Mielenterveystalon oirenavigaattorit auttavat itsehoidossa sekä avun hakemisessa. Nykyisin on ladattavissa myös useita sovelluksia, jotka auttavat esimerkiksi painon hallinnassa.

Tulevaisuudessa sydämen vajaatoimintaa sairastava henkilö voisi syöttää sovellukseen nauttimansa ateriat ja nesteet sekä voinnin, vaaka on yhteydessä sovellukseen ja verisuoneen asennettu sensori mittaa nesteen kerääntymistä elimistöön. Tekoäly voisi yhdistellä tietoa ja välittää tietoa varhaisessa vaiheessa terveydenhuollon ammattilaiselle, jos käyttäjään tulee olla yhteydessä esimerkiksi nesteenpoistolääkkeen lisäämiseksi.