Tavallisesti lasten riippuluomi on synnynnäinen ja lihasperäinen. Riippuluomi voi myös olla seurausta hermotushäiriöstä, luomivammasta tai toistuvista voimakkaista turvotusreaktioista. Lisäksi tunnetaan periytyviä oireyhtymiä, joihin riippuluomi liittyy. Perinnöllistä oireyhtymää voidaan tutkia geenitestein.
Riippuluomi voi olla tois- tai molemminpuolinen. Riippuluomi ei korjaudu itsestään.
Riippuluomi voi vaikuttaa näönkehitykseen, jos luomi peittää mustuaisen puolivälin tai jos luomi painaa silmää ja aiheuttaa taittovirheen.
Riippuluomen vaikeusaste, yläluomen lihastoiminta ja kosmeettinen tai sosiaalinen haitta ratkaisevat hoidon tarpeen ja kirurgisen hoitomenetelmän.
Lapsen riippuluomen hoito
Jos riippuluomi ei aiheuta lapselle haittaa, sitä ei tarvitse hoitaa. Joissakin tapauksissa riippuluomea kuitenkin seurataan silmälääkärillä, jolloin varmistetaan normaali näönkehittyminen.
Riippuluomeen mahdollisesti liittyvää näön alenemaa hoidetaan silmälaseilla ja peittohoidolla.
Lue lisää:
Leikkaushoito
Leikkaushoito on tarpeen, jos normaali näönkehitys on uhattuna. Kohottajalihaksen jäljellä olevan toimintakyvyn perusteella valitaan leikkaustekniikaksi joko kohottajalihaksen lyhennys tai riippuluomen ripustus.
Ripustustoimenpide
Ripustustoimenpide tehdään tapauksissa, joissa kohottajalihas on kokonaan toimimaton. Ripustuksessa käytetään joko lapsen omaa kudosta tai alle 4-vuotiailla keinomateriaalia.
Kohottajalihaksen lyhennystoimenpide
Kohottajalihaksen lyhennystoimenpide valitaan tapauksissa, joissa omaa lihastoimintaa on riittävästä jäljellä. Leikkauksen ajoitukseen vaikuttaa riippuluomen vaikeusaste.