Jättisoluarteriitti

Jättisoluarteriitti on yli 50- vuotiaiden tavallisin verisuonitulehdus eli vaskuliitti. Tärkein oire on aiemmasta poikkeava ja usein toispuolinen päänsärky. Kortisonihoidolla oireet yleensä laantuvat nopeasti.

Tausta

Jättisoluarteriitin tavallisin ilmenemismuoto on temporaaliarteriitti. Jättisoluarteriittiin liittyvän tulehdusreaktion seurauksena verisuonten seinämä paksuuntuu ja kohde-elimen verenkierto heikkenee. Se johtaa kohde-elimen hapenpuutteeseen. Pelätyin komplikaatio on pysyvä näön menetys.

Jättisoluarteriitin oireet

Jättisoluarteriitin oireet kehittyvät yleensä muutaman päivän tai muutaman viikon kuluessa. Tavallisin alkuoire on uusi tai uuden tyyppinen, yleensä toispuolinen, jyskyttävä ja öisin paheneva päänsärky. Kipu tuntuu erityisesti ohimoiden alueella.

Kuvassa näkyy ohimovaltimon paikka.

Voi myös olla yleistynyttä tai niskaan ja takaraivoon paikallistuvaa päänsärkyä. Hiuspohja voi olla arka, ja puremalihakset voivat väsyä tai kipeytyä pureskeltaessa. Kipua kielessä tai nielaistaessa voi esiintyä harvoin.

Usein jättisoluarteriittiin liittyy voimakkaita yleisoireita, kuten kuumetta, väsymystä, ruokahaluttomuutta, laihtumista ja masennusta. Lähes puolella jättisoluarteriittia sairastavista on erityisesti aamuisin ilmenevää suurten lihasryhmien kipua ja jäykkyyttä, niin sanottua polymyalgia rheumaticaa.
Ensimmäinen oire uhkaavasta näön menetyksestä on yleensä yhden silmän hetkellinen näön hämärtyminen eli amaurosis fugax. Se voi käsittää koko näkökentän tai vain osan siitä. Varoitusoireena voivat myös olla kaksoiskuvat. Jos näitä oireita ilmaantuu, tulee hakeutua välittömästi lääkärin päivystysvastaanotolle, josta potilas ohjataan erikoislääkärin arvioon.

Laboratorioarvoista

Tulehduksesta johtuen veren laskoarvo ja C-reaktiivisen proteiinin pitoisuus ovat yleensä selvästi suurentuneet. Anemia on myös varsin tavallinen löydös.

Jättisoluarteriitin diagnoosi

Jättisoluarteriitin diagnoosi ja hoidon aloitus kuuluvat erikoissairaanhoitoon. Jos tautiin sopivia oireita ilmaantuu, tulee viiveettä hakeutua lähimpään päivystyspisteeseen. Jos oireena ovat pelkästään silmäoireet, on hoitopaikka silmätautien yksikkö, jos yleisoireet hallitsevat, tavallisimmin hoidosta vastaa joko sisätautilääkäri tai reumalääkäri.

Diagnoosi varmistuu valtimon koepalan histologisella tutkimuksella. Erikoissairaanhoidossa kirurgi ottaa paikallispuudutuksessa pienen palan ohimovaltimoa. Kyseessä on vaaraton kirurginen toimenpide. Mikroskooppisessa tutkimuksessa nähdään valtimon seinämässä taudille luonteenomaisia tulehdusmuutoksia. Muutosten läiskäisyyden vuoksi tulehdusta ei aina ole löydettävissä.

Eri kuvantamismenetelmillä on pyritty parantamaan jättisoluarteriitin diagnostiikkaa. Korkealaatuisella kaikukuvauksella ohimovaltimot erottuvat hyvin ja sen avulla voidaan jopa nähdä valtimon seinämän tulehdusmuutoksia. Magneettitutkimus ja positroniemissiotomografia (PET) ovat käyttökelpoisia silloin, jos epäillään suurten suonten vaskuliittia ilman ohimovaltimon tulehdusta. Kuvantamismenetelmien rooli jättisoluarteriitin diagnostiikassa ja seurannassa tarkentunee lähivuosina.

Jättisoluarteriitin hoito

Jättisoluarteriitin oireet lievittyvät yleensä nopeasti ja hyvin kortisonilla, joka aloitetaan päivystysluontoisesti jo ennen diagnoosin varmistumista. Alkuannoksen on oltava suuri, tavallisesti 40‒ 60 mg prednisolonia, prednisonia tai metyyliprednisolonia päivässä. Mikäli näön menetys uhkaa, käytetään alkuhoitona jättiannoksia metyyliprednisolonia laskimonsisäisesti. Verisuonien tukkeutumisvaaran vuoksi aloitetaan samanaikaisesti asetyylisalisyylihappolääkitys. Kortisoniannos pidetään suurena muutaman viikon ajan, jonka jälkeen sitä pienennetään asteittain oireita ja veren tulehdusarvoja seuraten. Seuranta tapahtuu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyönä. Kortisonihoito ja muu hoito kestävät tavallisesti vähintään 2 vuotta. Sen aikana on tärkeää huolehtia asianmukaisesta vatsansuojalääkityksestä ja luukadon estolääkityksestä sekä kiinnittää huomiota muihin kortisonihoitoon liittyviin mahdollisiin haittavaikutuksiin.

Jättisoluarteriitin ennuste

Jättisoluarteriitin ennuste on hyvä, mutta tauti voi uusiutua. Kortisonihoidon toteuttaminen voi olla vaikeaa sen aiheuttamien sivuvaikutusten vuoksi. Tämän vuoksi kortisonin rinnalla voidaan käyttää kortisonihoitoa korvaavia lääkkeitä. Näiden immuunivastetta muokkaavien lääkkeiden kuten metotreksaatin, leflunomidin ja atsatiopriinin teho on vaihteleva. Lupaavaksi uudeksi hoitovaihtoehdoksi on osoittautunut biologisiin lääkkeisiin kuuluva interleukiini- 6:n estäjä tosilitsumabi, jonka tehosta on jo saatu tutkimusnäyttöä.


Edellinen sivuSeuraava sivu

 


Lisätietoa