Lastenreuma eli juveniili idiopaattinen artriitti (JIA) luokitellaan seitsemään alatyyppiin. Lastenreuma on alkanut alle 16-vuotiaana. Nuorten potilaiden siirtyminen aikuisreumatologian yksikköön tapahtuu yksilöllisesti noin 16-vuotiaana.
Lastenreumaksi kutsutaan tuntemattomasta syystä aiheutuvaa ja vähintään kuusi viikkoa kestävää niveltulehdusta, joka on alkanut alle 16-vuotiaana. Tehokkaan lääkehoidon ansiosta lastenreumaa sairastavat säilyttävät yleensä normaalin toimintakyvyn. Nuorten potilaiden hoito siirtyy noin 16-vuotiaana aikuisreumatologian yksikköön.
| Hoito | Lastenreuman hoidossa reumalääkkeillä pyritään elimistön tulehduksen sammuttamiseen, jolloin myös taudin aiheuttamat oireet laantuvat. Liikkumisella on tärkeä merkitys toimintakyvyn säilymisessä. Fysioterapeutit ja toimintaterapeutit ohjaavat liikkumisessa ja päivittäistoimissa mahdollisimman nivelystävällisesti. Lastenreumaa hoidetaan yleensä samoilla lääkevalmisteilla kuin aikuisten reumatauteja. Pitkäaikaishoitona käytetään eniten metotreksaattia, jonka rinnalle yhdistetään tarvittaessa muita hoitoja kuten biologisia lääkkeitä. Tukihoitona tarvitaan joskus kortisonivalmisteita. Tehokkaan lääkehoidon ansiosta pysyvä invaliditeetti on nykyisin harvinaista ja lastenreumaan sairastuneet selviävät yleensä työelämässä normaalisti. Aktiivinen ja antireumaattista lääkehoitoa ja seurantaa vaativa lastenreuma voi jatkua myös aikuisiällä. Erityistä huomiota kiinnitetään vaiheeseen, jossa lastenreumaa sairastava nuori siirtyy aikuisia hoitavan reumalääkärin seurantaan. Lastenreuman hoidosta vastaa moniammatillinen tiimi, johon kuuluu lääkärin ja sairaanhoitajan lisäksi fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kuntoutusohjaaja ja sosiaalityöntekijä. |
| Luokittelu | Lastenreuma eli juveniili idiopaattinen artriitti (JIA) luokitellaan seitsemään alatyyppiin. Suomessa lastenreumaan sairastuu vuosittain noin 150 lasta. Lapsena sairastuneet säilyttävät aikuisiälläkin alkuperäisen reumadiagnoosin. |
| Taudinkuva | Lastenreuman tyypillinen oire on yhden tai useamman nivelen pitkittynyt tulehdus. Taudin vaikeus vaihtelee ja tulehdus voi pitkittyä ja aiheuttaa vaurioita nivelrustoon ja luihin. Hoitamamaton tulehdus voi aiheuttaa kasvun hidastumista. Nykyisin nivelen vaikea vaurioituminen on harvinaista. Tautiin voi liittyä aluksi oireeton reumaattinen silmätulehdus eli uveiitti, minkä vuoksi potilaat käyvät yleensä myös silmälääkärin arvioissa. |
| Siirtyminen aikuislääkärin hoitoon | Nuoren siirtyminen aikuisyksikön hoitoon tapahtuu yksilöllisesti. Siirtymävaiheessa otetaan huomioon nuoren fyysisen kehittymisen lisäksi henkinen kehitys. Sairauden hoidon tulisi olla mahdollisimman hyvin tasapainossa. Siirtymävaiheen potilaiden hoito keskitetään mahdollisuuksien mukaan samalle lääkärille. Joissakin sairaaloissa on nimetty erityiset siirtymävaiheen lääkärit ja hoitajat. |