Sjögrenin syndroomassa, kuten muissakin systeemisissä reumasairauksissa, tulee raskaus ja lääkitys pyrkiä suunnittelemaan aina etukäteen. Rauhallisessa vaiheessa oleva Sjögrenin syndrooma ei sinänsä lisää raskauden aikaista komplikaatioiden riskiä. Monet lääkkeet erittyvät äidinmaitoon, joten myös imetyksen aikainen lääkitys on suunniteltava etukäteen. Sjögrenin syndrooman taudinkuva ja aktiivisuus pysyy raskausaikana yleensä ennallaan.
Äitiysneuvolassa on syytä mainita Sjögrenin syndroomasta, vaikka tauti olisikin rauhallinen. Sjögrenin syndroomassa esiintyvät SSA- ja SSB-vasta-aineet voivat hyvin harvoin aiheuttaa sikiölle sydämen eteiskammiokatkoksen ja johtumishäiriön tai neonataali lupuksen eli vastasyntyneen ohimenevän punahukkataudin. Jos äidillä on SSA- tai SSB-vasta-aineita, tulee raskauden aikana seurata sikiön kehitystä ultraäänitutkimuksella ja raskausviikolta 16–18 alkaen pulssiseurannalla kerran viikossa. Hydroksiklorokiini-lääke saattaa vähentää eteiskammiokatkoksen riskiä silloin kun äidillä esiintyy SSA- tai SSB-vasta-aineita.