Tietoa myosiiteista ja tulehduksellisista lihassairauksista

Lääkehoidon rinnalla kuntoutus ja lihasjumpat sekä kunnon ylläpito ovat tärkeä osa myosiittien hoitoa ja toimintakyvyn ylläpitoa.

Myosiitit ovat ryhmä harvinaisia sairauksia, joissa taudin syynä on tulehdusreaktio lihaksissa. Niiden perimmäinen syy on tuntematon ja osassa tapauksista elimistön immuunijärjestelmä muodostaa vasta-aineita lihaskudosta kohtaan.

Myosiitit eli tulehdukselliset lihassairaudet ovat hyvin harvinaisia monimuotoisia systeemisiä autoimmuunisairauksia. Myosiittien ilmaantuvuus on Suomessa vain noin 50 uutta potilasta vuodessa. Sairaus alkaa yleisimmin 45–65-vuotiaana, mutta se voi alkaa missä iässä tahansa.

Myosiitin oireet

Myosiitin tärkein oire on muutamien viikkojen kuluessa ilmaantuva symmetrinen lihasheikkous. Se ilmenee yleensä raajojen tyviosien isoissa lihaksissa kuten reisissä ja hartioissa. Lihasheikkous vaikeuttaa esimerkiksi tuolista nousua ja käsien nostamista olkapäätason yläpuolelle. Myös yleisoireita, kuten lämpöilyä, väsymystä ja laihtumista voi esiintyä. Muut elimet, kuten iho, nivelet, keuhkot, maha-suolikanava ja sydän voivat sairastua vaihtelevasti.

Kliinisiä alaluokkia on nykyään useita erilaisia ja sairaus on hyvin monimuotoinen. Joskus sidekudossairauksiin, kuten Sjögrenin syndroomaan, systeemiseen skleroosiin, sekamuotoiseen sidekudossairauteen ja nivelreumaan, voi liittyä harvinaisena myös myosiitti.

Dermatomyosiitille tyypillistä ovat ihottumat, kuten raajojen nivelten ja sormien ojentajapuolella sekä silmien ympärillä oleva lilahtava ihottuma. Tunnetaan myös alatyyppi, jossa todetaan tyypillinen ihottuma ilman merkittävää kliinistä lihastulehdusta. Auringon UV-valo voi pahentaa ja laukaista dermatomyosiitti-ihottumaa.

Yli 50-vuotiailla yleisin myosiitti on niin sanottu inkluusiokappalemyosiitti. Se on yleensä oirekuvaltaan hitaampi ja hiipivämpi, ja se alkaa yleensä polvien ojentajien sekä sormien koukistajalihasten heikkoutena. Inkluusiokappalemyosiitti reagoi immunosupressiiviseen lääkehoitoon huonosti. Sairauden degeneratiivisen luonteen takia inkluusikappalemyosiitin hoitoa koordinoi ja seuraa usein neurologi.

Ennuste

Ennuste ja hoitovaste vaihtelevat. Ne ovat riippuvaisia kliinisestä alatyypistä, sairauden vaikeusasteesta ja elinmanifestaatioista sekä potilaan oheissairauksista. Haasteellisempia hoidettavia voivat olla vaikeat myosiitin keuhkomanifestaatiot. Jos myosiittityyppi on syöpäsairauteen liittyvä, ennustetta määrittää syöpäsairaus. Karkeasti vajaa neljännes paranee, neljänneksellä tauti voi aktivoitua uudestaan ja yli puolessa tapauksista voidaan puhua kroonisesta sairaudesta.

 

Päivitetty  18.11.2020