Elävää bakteeria ei ole viljeltävissä nivelnesteessä, mutta nivelkalvo reagoi tietyntyyppiseen infektioon tulehdusreaktiolla.
Reaktiivisesta artriitista on kirjallisuudessa aikaisemmin käytetty termiä Reiterin tauti, jolla tarkoitettiin ripulitaudin jälkeistä oireyhdistelmää (niveltulehdus, silmätulehdus ja virtsaputken tulehdus). Nykyinen kansainvälinen nimike reaktiivinen artriitti on suomalaisten tutkijoiden vuonna 1969 käyttöönottama.
Tyypillisimmin reaktiivinen niveltulehdus esiintyy nuorilla aikuisilla. Miehillä ja naisilla tautia on yhtä usein. Lapsilla reaktiivinen artriitti on harvinainen.
Taudin mekanismi
Reaktiivinen niveltulehdus voi syntyä suoliston, virtsateiden tai sukuelinten infektion jälkitautina. Se voi liittyä myös muihin infektioihin lisäsairautena. Tavallisimpia laukaisevia tekijöitä ovat klamydia-sukuelininfektio sekä salmonellan, yersinian, kampylobakteerin tai shigellan aiheuttama suolistoinfektio. Myös muiden suolistoinfektioiden kuten Clostridium difficilen ja E. colin aiheuttaman ripulitaudin sekä hengitystieinfektioita aiheuttavan keuhkoklamydian yhteydessä on kuvattu reaktiivista niveltulehdusta.
Vain pieni osa infektion saaneista sairastuu niveltulehdukseen. Esimerkiksi klamydia-sukuelininfektion jälkeen kirjallisuuden mukaan noin 4 prosenttia tartunnan saaneista saa reaktiivisen artriitin, mutta niiden yleisyyttä selittää klamydiainfektioiden runsas esiintyminen. Klamydiainfektioita esiintyy THL:n rekisterin mukaan Suomessa vuosittain noin 13 000 tapausta.
Taudin ennuste
Valtaosalla reaktiivisen artriitin sairastaneista oireet rauhoittuvat muutamien viikkojen kuluessa, mutta joskus oireet voivat kestää puolesta vuodesta vuoteen. Pienellä osalla niveltulehdus kroonistuu tai tauti voi edetä selkärankareuman tyyppiseksi sairaudeksi.