Viimeisten vuosikymmenien aikana kihti on selvästi yleistynyt. Ilmiön suurimmat syyt ovat elintapojen muutokset ja keski-iän kohoaminen. Noin 1- 2 prosenttia Suomen väestöstä sairastaa kihtiä. Taudin esiintyvyys yli 65- vuotiailla miehillä on noin 7 prosenttia ja yli 85- vuotiailla naisilla noin 3 prosenttia. Valtaosa potilaista on miehiä.
Veren uraattiarvojen normaalialue on miehillä 230– 480 µmol/l ja naisilla 155– 350 µmol/l. Mitä korkeampi arvo on, sen suurempi on riski sairastua kihtiin. Keski-ikäisillä miehillä hyperurikemian syynä on useimmiten metabolinen oireyhtymä (ylipaino, korkea verenpaine, aikuistyypin diabetes, korkeat rasva-arvot) sekä alkoholin käyttö. Iäkkäillä ihmisillä tavallisia hyperurikemian ja kihdin syitä ovat munuaistenvajaatoiminta sekä nesteenpoistolääkkeiden käyttö.
Uraatti eli virtsahappo on osa puriiniaineenvaihdutaa. Uraatti on lopputuote, joka poistuu elimistöstä lähinnä munuaisten kautta.
Puriineja saadaan ruoasta ja solujen normaalista hajoamisesta. Elimistö muodostaa niistä nukleiinihappoja, jotka ovat solujen perimäaineksen DNA:n ja RNA:n tärkeitä rakenneosia.