Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon järjestäminen

Sosiaali ja terveysministeriön joulukuussa 2017 antaman uuden suosituksen mukaan Suomeen ollaan luomassa valtakunnallista kolmiportaista palliatiivisen hoidon ja saattohoidon mallia.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kolmiportainen järjestämismalli

Mallissa hoito on porrastettu tarvelähtöisesti osaksi nykyistä terveydenhuoltojärjestelmää. Palvelut porrastetaan perustasoon, erityistasoon ja vaativaan erityistasoon. Osassa sairaanhoitopiirejä malli on jo käytössä.

Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaaminen kuuluu osaksi kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden perustaitoja. Suosituksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden oireita lievittävän hoidon ja saattohoidon osaamista tullaan lisäämään, jotta hoito on asianmukaisesti toteutettua ja laadukasta kaikilla hoidon porrastuksen tasoilla. Tavoitteena on turvata osaava palliatiivinen hoito ja saattohoito kaikille sitä tarvitseville tasa-arvoisesti asuinpaikasta riippumatta.

Perustaso

Perustason palveluita tuottavat kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt, jotka osallistuvat kuolevien potilaiden hoitoon, kuten esimerkiksi kotihoidon ja kotisairaanhoidon yksiköt, tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit ja muut ympärivuorokautisen hoidon yksiköt, joissa potilaita hoidetaan elämänsä loppuun saakka. Perustasoon kuuluu myös sellaiset sairaaloiden vuodeosastot, joissa hoidetaan kuolevia potilaita, mutta saattohoito ei ole osaston päätoimi.

Perustason palvelut turvaavat saattohoidon lähellä kotia tai omassa hoitopaikassa, kun elämän loppuvaiheessa ei ole odotettavissa vaikeita oireita. Tarvittaessa erityistason yksikkö antaa konsultaatioapua ja osallistuu hoitoon yhdessä hoitavan yksikön kanssa.

Perustasolla on myös hoitoyksiköitä, joihin on rakennettu saattohoitoon soveltuvat puitteet kuten saattohoitohuoneet ja henkilökunta on saanut lisäkoulutusta kuolevan potilaan hoidosta.

Erityistaso

Erityistasolla palliatiivinen hoito ja saattohoito ovat toimintayksikön pääasiallista toimintaa. Yksiköissä työskentelee erityiskoulutettu henkilökunta, joka on tavoitettavissa kaikkina viikonpäivinä ympäri vuorokauden.

Erityistason yksiköt muodostavat alueellisen hoitoketjun, mihin kuuluvat keskussairaaloiden palliatiiviset yksiköt, palliatiivisen hoidon poliklinikat ja sairaaloiden konsultoivat palliatiivisen hoidon asiantuntijatiimit, kotisairaalat tukiosastoineen ja saattohoito-osastot.

Kotisairaalat vastaavat erityistason palliatiivisesta hoidosta kotona ja hoivapalveluissa sekä kotisaattohoidosta. Kotisairaalan potilaiden käytössä on aina tukiosasto, mihin potilas voi siirtyä ohi päivystyksen tilanteen niin vaatiessa tai potilaan ja läheisten niin halutessa.

Erityistason hoitoa tarvitsevat potilaat, joilla on nopeasti etenevä sairaus tai vaikeita oireita. Hoidon toteuttaminen edellyttää erityisosaamista ja nopeasti vaihtuvien tilanteiden takia palliatiivisen hoidon ja saattohoidon asiantuntijat tulee olla tavoitettavissa ympäri vuorokauden.

Vaativa erityistaso

Yliopistosairaaloihin perustetaan palliatiivisen hoidon keskukset, joihin kuuluvat poliklinikat, konsultaatiotiimit, psykososiaalisen tuen yksiköt, palliatiiviset vuodeosastot, saattohoito-osastot tai saattokodit ja kotisairaalat. Yliopistosairaaloiden palliatiiviset keskukset vastaavat oman erityisvastuualueen (HYKS, TAYS, TYKS, OYS ja KYS erityisvastuualueet) vaativan tasoisesta palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta kuten esimerkiksi lasten ja nuorten hoidosta sekä yliopistosairaalan potilaiden hoidosta.

Keskukset koordinoivat oman erityisvastuualueen palveluita ja tulevat tarjoamaan konsultaatiotukea omalla alueellaan. Yliopistosairaaloiden palliatiiviset keskukset vastaavat myös opetuksesta, koulutuksesta, tutkimuksesta ja hoidon kehittämisestä sekä erva-alueen osaamistasosta.