Mistä kärsimys muodostuu?

Palliatiivisessa hoidossa kärsimys nähdään elämänlaatua heikentävänä, moniulotteisena ja omakohtaisena kokemuksena. Kärsimyksen lievittäminen edellyttää kohtaamista ja kärsimyksen näkemistä.

Kärsimys voi tuntua vaikeana, kokonaisvaltaisena epämukavuuden tunteena, joka aiheuttaa todellisen tai koetun uhan omalle eheydelle. Kärsimykseen liittyy usein kokemus oman elämän hallinnan menettämisestä. Kun koemme kärsimystä, ajatuksemme kiinnittyvät koettuun kärsimykseen, mikä vie paljon voimavaroja ja kaventaa olemassaoloamme. Kärsimys voi olla fyysistä, psyykkistä, sosiaalista tai henkistä ja hengellistä. Kärsimys voi myös liittyä olemassaoloomme eli eksistentiaalisuuteen tai siihen, mitä koemme elämässämme merkitykselliseksi.

Kärsimyksen keskellä tarvitsemme toivoa. Silloin auttaa toisen ihmisen osoittama myötätunto ja läsnäolo. Kun tulemme nähdyksi, kuulluksi, kohdatuksi ja autetuksi, kärsimys voi lievittyä tai muuttua siedettäväksi.

Kärsimyksen kokemus

Kärsimykseen liittyy erilaisia tunteita. Voimme tuntea olomme turvattomaksi sekä voimme pelätä kärsimyksen jatkumista. Tulevaisuus voi tuntua epävarmalta ja ennustamattomalta, sellaiselta, johon ei voi itse vaikuttaa. Se on ahdistavaa. Kärsimystä lisää kokemus siitä, että kukaan ei kohtaa meitä kärsimyksemme keskellä. Kärsimykselle on tarve löytää jokin merkitys, syy siihen, miksi kärsimme.

Ihmisessä on monta ulottuvuutta, muun muassa

  • toimiva, fyysinen keho
  • ajatteleva, toimintaa ohjaava psyyke
  • emotionaalinen, tunteva minä
  • yhteyteen pyrkivä tai yhteydessä elävä sosiaalinen ihminen
  • henkinen ja hengellinen, merkitystä hakeva ulottuvuus.

Kokonaisuutena ihmisen minuus on enemmän kuin osiensa summa. Kun koemme kärsimystä yhdessä ulottuvuudessa, se tuottaa kärsimystä koko ihmiselle. Esimerkiksi fyysistä kipua ei koe vain kehomme vaan koko ihminen, minä. Fyysiset oireet vaikuttavat toimintakyvyn lisäksi mieleen, tunteisiin ja siihen, millä tavalla voimme olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Samalla fyysiset oireet vaikuttavat laajasti psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointimme. Myös psyykkinen, sosiaalinen, henkinen tai hengellinen ahdistus voivat tuntua fyysisinä oireina – kipuna, pahoinvointina – ja vaikuttaa mahdollisuuksiin toimia sosiaalisissa suhteissa toisten ihmisten kanssa.

Kärsimyksen lievittäminen

Usein pyrimme eri tavoin etsimään lievitystä kärsimykseemme. Fyysinen kärsimys voi lievittyä hyvällä oirehoidolla. Kokemamme ahdistus ja turvattomuuden tunne voivat lievittyä psyykkisen, henkisen tai hengellisen tuen keinoin. Myötätuntoinen kohtaaminen, toisen ihmisen läsnäolo ja kuulluksi tuleminen helpottavat oloamme ja tukevat toivoa.

 

Kyllä

Päivitetty  26.8.2022