Potilaana päivystyksessä

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin päivystyksessä potilaana ollessa.

Saako päivystyksessä palvelua omalla äidinkielellä?

Potilaalla on lain mukaan oikeus saada palvelua omalla äidinkielellä. Potilaan äidinkieli, yksilölliset tarpeet ja kulttuuri otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon hoidossa ja kohtelussa.

Ellei terveydenhuollon ammattihenkilö osaa potilaan käyttämään kieltä, tulkitsemisesta on huolehdittava mahdollisuuksien mukaan. Päivystys pyytää tarvittaessa tulkin paikalle tai käyttää puhelin- tai videotulkkausta.


Miksi joudun kertomaan tulosyyni sairaanhoitajalle, jos haluan keskustella lääkärin kanssa?

Päivystyksen sairaanhoitaja tekee sinulle oireittesi perusteella hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvion, jotta päivystyksessä voidaan ohjata sinut saamaan oikea-aikaista hoitoa oikeassa paikassa.

Voiko ilmoittautua jonoon ja poistua asioille?

Suositus on, että odotat vuoroasi paikan päällä päivystyksessä. Omalla vastuulla päivystyksestä voi poistua, mutta on kuitenkin mahdollista, että vuorosi menee silloin ohi. Odottaminen on myös samalla seurantaa.

Mikäli poistut paikalta tai voinnissasi tapahtuu selkeä muutos, ilmoita siitä heti henkilökunnalle. Jos henkilökunta joutuu turhaan etsimään potilaita, lisää se muiden potilaiden jonotusaikaa.


Miksi pääsin vain sairaanhoitajan enkä lääkärin vastaanotolle?

Päivystyksessä hoitaja tekee sinulle ensin hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvion. Mikäli et tarvitse päivystyksellistä lääkärin vastaanottoa, sinut voidaan ohjata sairaanhoitajan vastaanotolle.

Vastaanottoa tekevät sairaanhoitajat ovat saaneet siihen erityiskoulutuksen, ja heillä on tarpeen mukaan aina mahdollisuus konsultoida lääkäriä.


Mitä päivystyksessä tapahtuu?

Tultuasi päivystykseen, sinulle tehdään ensin hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvio. Hoidon tarpeen arviossa terveydenhuollon ammattilainen arvioi, tarvitsetko sairaanhoitajan vai lääkärin vastaanottoa. Sen jälkeen sinut ohjataan joko odotustilaan tai potilastarkkailuun. Saatat tavata toisen hoitajan, joka tutkii sinut tarkemmin. Hoidon tarpeen arvio ja kiireellisyys tarkennetaan. Osa tutkimuksista käynnistyy jo tarvittaessa tässä vaiheessa.

Sairaanhoitajan tai lääkärin tutkimisen jälkeen ja löydösten tarkennettua päätetään mahdollisista lisätutkimuksista. Tutkimustulosten odottaminen vie oman aikansa, samalla sinun vointiasi seurataan ja tilanteen vaatiessa lääkitään. Tutkimustulosten ja vointisi perusteella lääkäri päättää jatkohoidosta.

Sinut kotiuttaa joko lääkäri tai hoitaja. Saat suulliset ja/tai kirjalliset ohjeet jatkohoidosta ja tarvittaessa ohjeet kotihoidosta.


Miksi osa tutkimuksista tehdään ennen vastaanottoa ja osa vasta sen jälkeen?

Osa tutkimuksista voidaan aloittaa jo hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviossa sekä sairaanhoitajan vastaanotolla. Näin pyritään nopeuttamaan sinun päivystyskäyntiäsi ja sairautesi tai vammasi hoitoa. Lisätutkimuksia voidaan joutua tekemään vielä lääkärin vastaanoton jälkeenkin.

Miksi joudun jonottamaan?

Hoidon tarpeen arvion jälkeen odotat pääsyä hoitajan tai lääkärin vastaanotolle.

Ruuhkaisina päivinä odotusaika päivystyksessä voi venyä useisiin tunteihin. Odotusaikasi riippuu siis potilaiden määrästä ja heidän sairautensa tai vammansa vaatimasta kiireellisyydestä. Toivomme sinulta kärsivällisyyttä.

Odotusaikaan vaikuttavat myös seuraavat tekijät:

  • useimmilta potilailta otetaan laboratoriokokeita, joiden valmistuminen kestää 0,5 – 2 tuntiin. Huomiothan, että kaikki laboratoriotulokset eivät valmistu päivystysaikana, vaan voivat kestää useita päiviä. Näiden tulosten kuulemiseen saat ohjeet päivystyksestä.
  • röntgentutkimukset ovat usein tarpeellisia. Röntgenosasto on erillinen yksikkö, jossa odottamiseen vaikuttaa siellä vallitseva tilanne. Myös röntgentutkimukseen voi olla jonoa, koska yleensä röntgenosasto hoitaa myös muiden osastojen potilaita. Kaikissa päivystyspisteissä ei ole 24/7 radiologia paikalla, joten saattaa olla, että joudut odottamaan röntgenlausuntoa toisesta päivystyspisteestä.
  • tutkimustulosten valmistuttua lääkäri pyytää sinut uudelleen vastaanotolle ja suunnittelee jatkohoidon tutkimustulosten ja vointisi perusteella.
  • on mahdollista, että tarvitaan lisää tutkimuksia ja tämä lisää päivystyksessä oloaikaasi.
  • päivystyksen lääkärit hoitavat odottavien asiakkaiden lisäksi tarkkailuissa olevia potilaita.
  • kriittisesti sairaat potilaat voivat sitoa henkilökuntaa useiksi tunneiksi.


Miksi joudun odottamaan paikan päällä tutkimustuloksia?

Päivystyksissä henkilökunta keskittyy hoitamaan paikan päällä olevia potilaita. Puhelimitse annettavaan jatkohoito-ohjaukseen ei välttämättä ole resursseja. Tutkimustulokset voivat myös vaatia lisätutkimuksia tai hoitoa sairaalassa, jolloin on mahdollista, että joudut joka tapauksessa palaamaan.

Paikan päällä odottaessasi vointiasi voidaan seurata ja tarpeen vaatiessa sinua voidaan esimerkiksi lääkitä.


Mikä tutkimustuloksissa kestää?

Osassa päivystyksissä on käytössä pikanäytteitä, mutta aina ne eivät riitä. Tällöin voidaan ottaa laboratoriokokeita, joiden tulosten analysointiin menee näytteestä riippuen 0, 5 – 2 tuntia.

Myös röntgenkuvia joudutaan päivystyspotilaalle usein tekemään. Osan näistä tutkimuksista pystyy tulkitsemaan sinua hoitava lääkäri itse diagnoosiin pääsemiseksi, mutta osa tutkimuksista vaatii radiologin eli röntgenlääkärin lausunnon. Riippuu päivystyksestä miten radiologi on paikalla. Joskus lausunto joudutaan pyytämään sähköisesti toisesta sairaalasta.


Miksi myöhemmin ilmoittautunut pääsee lääkärille aiemmin?

Päivystyksissä potilaita ei hoideta tulo-, vaan kiireellisyysjärjestyksessä. Kiireellisyysjärjestys vaihtelee vamman/sairauden vakavuuden perusteella. Arvio potilaan hoidon kiireellisyydestä tehdään potilaan ilmoittautuessa ja sitä voidaan muuttaa, jos vointi muuttuu.

Osa potilaista on myös ollut jo aiemmin tutkimuksissa ja pääsee kuulemaan vastauksia uusien potilaiden lomassa.


Pääsevätkö lapset jonossa aiukuisten edelle?

Kiireellisyysjärjestyksessä huomioidaan kaikki potilaat, jolloin kiireellistä hoitoa vaativat potilaat hoidetaan ennen lapsipotilaita.

Lapset pyritään kuitenkin hoitamaan mahdollisuuksien mukaan aina nopeasti.


Miksi lääkäri ei ole ottanut pitkään aikaan ketään vastaan?

Potilaan sairaudesta tai vammasta riippuen tutkimiseen kuluu aina yksilöllinen aika. Muun muassa vanhuspotilaiden, monisairaiden ja kriittisesti sairaiden potilaiden hoito vie lääkäriltä paljon aikaa. Lääkärit myös kirjaavat edellisen potilaskäynnin tiedot tietojärjestelmään sekä määräävät tutkimuksia tai kirjoittavat uusia tutkimus- tai jatkolähetteitä. Joskus on tarpeen myös konsultoida toista lääkäriä.

Usein samat lääkärit hoitavat aulassa odottavia potilaita sekä tarkkailuissa olevia potilaita, siksi voi ajoittain kulua aikaa, ettei vastaanottohuoneisiin ole kutsuttu potilaita.


Voinko kieltäytyä jostain toimenpiteestä päivystyksessä?

Hoidosta päätettäessä sinulla on potilaana itsemääräämisoikeus. Se tarkoittaa oikeutta kieltäytyä hoidosta, tietystä hoidon osasta tai toimenpiteestä. Jos kieltäydyt jostain hoidosta tai hoitopiteestä, tulee lääkärin löytää mahdollisuuksien mukaan jokin muu lääketieteellisesti hyväksyttävä tapa hoitaa sairauttasi tai vammaasi. Kieltäytyminen hoidosta tai hoitotoimenpiteestä voi vaikuttaa diagnoosiin löytämiseen ja sairautesi tai vammasi hoitamiseen.

Itsemääräämisoikeus ei tarkoita oikeutta saada mitä tahansa hoitoa, vaan lääkäri päättää hoidosta asiantuntemuksensa perusteella neuvotellen sinun kanssasi.



Edellinen sivuSeuraava sivu