Miksi pitää odottaa?

Päivystyksessä asiakkaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Kiireellisyysjärjestys ei ole sama kuin tulojärjestys.

Asiakkaat saapuvat päivystykseen usein omatoimisesti tai ambulanssilla. On hyvä huomata, ettei tulotapa kerro suoraan potilaan kiireellisyydestä tai siitä, joutuuko vuoroaan odottamaan.

Tulovaiheessa tehtävän kiireellisyyden arvion perusteella asiakkaat vastaanotetaan ja hoidetaan niin, ettei kenenkään turvallisuus vaarannu.

Hoidon kiireellisyys voi muuttua odottamisen aikana. Jonotilanne päivystyksessä elää näin ollen koko ajan ja sen ennustaminen on kokeneellekin työntekijälle vaikeaa. Omassa voinnissa tapahtuvista muutoksista tulee aina kertoa hoitohenkilökunnalle, etenkin jos odotusaika päivystyksessä venyy.

Päivystyspoliklinikoiden työn luonteeseen kuuluvat äkillisesti muuttuvat tilanteet. Hätätilapotilaan vastaanottaminen voi sitoa runsaasti henkilökuntaa, jolloin vähemmän kiireelliset asiakkaat joutuvat odottamaan pidempään.

finnhems.JPG

Päivystys voi ruuhkautua erilaisissa epidemiatilanteissa kuten influenssa-aikana tai ensimmäisten syysliukkaiden yllättäessä kaduilla kulkijat. Ruuhkatilanteissa odotusajat ovat pidemmät, koska hoitohenkilökuntaa ei ole rajattomasti käytettävissä. Laboratorio- ja kuvantamistutkimuksien tulosten valmistumiseen kuluu myös oma aikansa. Niihin hoitohenkilökunta ei voi juurikaan vaikuttaa.

Odottavan aika on pitkä. Hoitohenkilökunta pyrkii informoimaan asiakasta mahdollisuuksiensa mukaan hoidon vaiheista. Asiakas voi myös itse aktiivisesti kysyä hoitotilanteissa toimintaohjeita ja tutustua saatavilla olevaan tietoon ja opasteisiin.
On tärkeää ymmärtää, että vaikka päivystyksessä joutuu ajoittain odottamaan, pyrkii hoitohenkilökunta takaamaan kaikkien potilaiden turvallisen ja laadukkaan hoidon. Hoitohenkilöstö seuraa kaikkien potilaiden vointia ja hoidon etenemistä jatkuvasti, vaikka asiakas ei sitä itse aina huomaakaan.

Päivystyskäynnin aikaisille tapahtumille kuten vastaanotolle, tutkimuksille tai tarvittaville toimenpiteille ei ole olemassa yhtä ainoaa järjestystä, jonka mukaisesti päivystyskäynti etenee. Jokaisen asiakkaan polku on hänen vaivansa mukainen ja rakennetaan yksilöllisesti hoitoon tarvittavista palasista. Joskus vaivan selvittäminen voi vaatia hieman enemmän palasia kuin toisella kertaa. Silloin luonnollisesti myös aikaa kuluu päivystyskäynnillä enemmän.

Mikon mukana päivystyksessä

Mikko istuu odotusaulassa ja katselee ympärilleen. Odotusaulassa kuuluu hento vauvan itku, vanha mies huokailee seinään nojaten ja pitää silmiään kiinni. Hoitaja kulkee odotusaulan läpi ja pysähtyy tiedustelemaan vanhan herran vointia. Hetken kuluttua hoitaja ja mies poistuvat kulman taakse huoneeseen, jonka yläpuolella lukee seurantatila.

Mikko katsoo kelloaan. Vatsakipu tuntuu taas voimistuvan. Verikokeiden ottamisesta on nyt kulunut lähes tunti. Mikko muistelee näytteenottajan sanoneen, että tulokset valmistuvat todennäköisesti kahdessa tunnissa. Mikko pysäyttää käytävällä kulkeneen sairaanhoitajan ja kertoo hänelle vointinsa huononemisesta.

Sairaanhoitaja pyytää Mikkoa seuraamaan ja osoittaa hänelle vuodepaikan. Hoitaja lupaa tarkastaa, mikä on tulosten tilanne. Hetken kuluttua hoitaja tuo kipulääkettä ja kertoo, etteivät kaikki tulokset ole vielä valmiina. Mikko ottaa kipulääkkeen ja jatkaa odottelua.

Lääkkeen tuonut sairaanhoitaja kertoo vielä poistuessaan, että kohta pitäisi jonon edetä vauhdikkaammin iltavuoroon saapuvien lääkärien aloittaessa työvuoronsa. Moottoritiellä tapahtuneessa peräänajokolarissa loukkaantuneet henkilöt ovat sitoneet runsaasti päivystyksen henkilökuntaa hetki sitten.


Edellinen sivuSeuraava sivu